CREAFULNESS

Mitä käsite tarkoittaa? Jotain tekemistä luovuuden kanssa? Käsitteen taustalla on kaksi pääajatusta. Luovuus, kyllä, mutta ei pelkästään taiteellisuuteen tai innovatiivisuuteen liittyvää kuten usein ensin tulee helposti mieleen. Toinen on mindfulness, mutta ei, EI, ei missään nimessä se reilut kymmenen vuotta julkisuudessa kovasti esillä ollut hyvinvointia ja stressinhallintaa parantava meditaatiomenetelmä. Katsotaanpa näitä hieman tarkemmin siis tässä tiivistettynä. Muissa kirjoituksissa aiheita käsitellään enemmän.

Mindfulness

Mindfulness on alkuperältään jo yli 2000 vuotta vanha buddhalainen käsite, joka on muokattu sittemmin paremmin tunnetuksi länsimaiseen hyvinvointikulttuuriin sopivaksi rentoutusmenetelmäksi. Se suomennetaan yleensä hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Alkuperäisessä buddhalaisessa merkityksessä se ei tätä kuitenkaan tarkoita. Paalinkielen sana sati merkitsi jonkun asian pitämistä mielessä. Buddha tarkoitti sillä omien opetustensa muistamista. Toisin sanoen kärsimyksen loppumisen tavoitteesta tietoisena olemista elämän jokaisena hetkenä.

Se ei siis tarkoita ajatusten ja tunteiden virran hyväksymistä sellaisenaan niiden sisällöstä riippumatta niin kuin meditaatiokursseilla opetetaan. Sati tarkoittaa tietoista läsnäoloa, valppautta ja päättäväisyyttä. Se tarkoittaa avoimuutta siihen mitä tapahtuu ja oikeaa arviointia sille miten tulisi toimia eettisesti oikein sekä muita eläviä olentoja kohtaan että omaa kasvua edistäen. Mindfulness-meditaation tarkoitus on harjoittaa tuota kykyä. Buddhalaisuuteen kuuluu kyllä myös toisenlainen keskittymismeditaatio, jonka tarkoituksena on mielen tyhjentäminen. Mindfulness on olemisen tietoisuuden lisäämistä.

Tässä merkityksessä mindfulnessin voisi ehkä paremmin kääntää sanoiksi avoimuus nykyhetkeen. Se on mielentila, jonka voi saavuttaa ihan arkisena kokemuksena. Sen voi tuntea luonnossa kävellen, bussin ikkunasta ulos tuijottaen tai kaupungin katuvilinässä luovien. Toki meditaation harjoittaminen lisää kokemuksen syvyyttä, mutta välttämätöntä se ei ole. Avoimuus tarkoittaa irtipäästämistä mielen pakotetuista tarinoista, jotka estävät luovan uuden kokemisen. Se tarkoittaa irtipäästämistä tutuista ajatusmalleista, joiden tarkoituksena on suojella mieltä muutoksilta. Se on siis muutosvastarinnan tietoista hylkäämistä. Rohkeutta hypätä omien siipien kannattamiksi.

On myös ollut eurooppalaisia ajattelijoita, jotka ovat lähestyneet samaa ajatusta, mutta eri sanoin. Donald Winnicott käytti sanaa apperception, jota on vähän vaikea suomentaa yhdellä sanalla. Jacob Moreno on kuvannut sitä spontaanisuutena, joka hänelle tarkoittaa mielentilaa, joka edeltää luovuutta. Muita samoin ajattelevia ovat vaikkapa Kazimierz Dabrowski, Erich Fromm, Henri Bergson ja tietenkin C.G. Jung.

Luovuus

Einstein ja Mozart olivat toki luovia ihmisiä, mutta ei luovuuden tarvitse jäädä vain taiteellisille ja tieteellisille lahjakkuuksille. Luovuus on meissä kaikissa jo sisäänrakennettuna ominaisuutena. Luovuus sekoitetaan usein myös älykkyyteen. Eron huomaa siitä, että älykkyyttä voidaan mitata, koska vastaus tunnetaan, mutta luovutta ei voida mitata, koska ratkaisua ei tunneta etukäteen. Luovuus on siten epätieteellistä.

Luovuuden voi nähdä hyvinkin arkisena asiana. Joudumme päivittäin tilanteisiin, joissa kohtaamme pieniä tai vähän isompia haasteita. Mitä pukisin päälle, mitä ruokaa tekisin illaksi, soittasinkohan äidille? Valintoja edessä siis. Luovuus tarkoittaa sellaisten valintojen tekemistä, jotka eivät noudata vanhaa totuttua tapaa, jos se ei johda mihinkään hyvään. Yksinkertaisimmillaan se voi olla oikeiden kenkien valintaa sen jälkeen kun on vilkaissut ulos ikkunasta tai katsonut sadetutkakuvat kännykästä. Hallituksen ja ay-liikkeen lakkoiluun johtava umpikuja onkin jo monimutkaisempi asia ratkaista. Kummassakin voi mennä pieleen, jos ei ole avoin mahdollisuuksille ja samalla päättäväinen. Tiukasti kiinnipitäminen totutusta voi johtaa kärsimyksen lisääntymiseen - oman tai muiden.

Henkinen kasvu

Henkisellä kasvulla tarkoitetaan tässä biologisten viettien ja sosiaalisten paineiden ylittämistä. Ihmisen ajatellaan usein olevan biologinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Biologiset vietit ohjaavat toki elämäämme. Kun zen-mestarilta kysyttiin, mitä on valaistuminen, hän vastasi: "kun on nälkä syön, kun on jano juon". Mutta ihminen voi syödä myös siksi, että hänellä on tylsää. Ylipainosta onkin tullut yksi länsimaisen elämäntavan suuri kärsimys kuten tiedetään. Henkinen kasvu on tietoisuuden kohottamista sen näkemiseen, mikä ohjaa käyttäytymistämme.

Ihmisella on tarve olla yhteydessä muihin ja sosiaalisuutta korostetaankin paljon nykyisin. Vuorovaikutuksessa saamme vaikutteita muilta ja se voi kehittää omaa ajattelua, mutta siinä on myös vaarana se, että omaksumme tiedostamatta muiden tuottamia ajatusmalleja, jotka ohjaavat elämäämme epäsuotuisasti tiedostamatta sitä itse. Markkinatalouteen perustuvassa kulutusyhteiskunnassa mielten manipulointi onkin sen sisäänrakennettu väline. Sosiaalisten paineiden ylittämisellä tarkoitetaan tässä itsenäistä ja kriittistä ajattelua, joka syntyy kun ihminen tiedostaa muiden vaikutuksen omassa ajattelussaan. Hän tunnistaa oman sisäisen puheensa omakseen. Ei mikään helppo tehtävä, vaikka niin luulisi.

Motivaatio on kerrostunutta. Toimintaamme ohjaavat samanaikaisesti useat vaikuttimet. Ihminen on autenttinen silloin kun näiden kerrosten välillä ei ole liiemmin ristiriitaa ja hän voi toimia autonomisesti vapaana ulkoisista paineista.

Creafulness tarkoittaa siis avoimuutta nykyhetkeen ja luovaa asennetta, joka johtaa eettisesti oikeaan elämään, joka kunnioittaa kaiken elävän oikeutta olemassaoloon ja tukee omaa henkistä kasvua.