ENNEN OLI PAREMMIN

"Aika kultaa muistot..."

Näillä sanoilla halutaan usein kertoa, että ihmisen mielellä on taipumus vääristää muistojamme suloisemmiksi. Ennen ei ollut niin ruusuista kuin muistamme verrattuna nykyhetkeen. Toinen vaihtoehto muistojen tulkinnalle saattaa olla kuitenkin se, että ihminen on jo käsitellyt pois negatiiviset puolet tapahtumasta ja positiiviset löytävät arvoisensa merkityksen.

Erilaisia näkemyksiä menneiden muisteluun syntyy myös siksi, että ihmiset arvostavat erilaisia asioita ja siitä syntyy helposti huonoa keskustelua, jos näkökulmat poikkeavat toisistaan.

Avaruustieteiden emeritusprofessori Esko Valtaoja, valtakunnan tiedepopulistijulkkis, on sitä mieltä, että "pöljempää sanontaa tuskin on vastaan tullut" kuin se, että kaikki oli ennen paremmin. Ihmisen elämä ei ole koskaan kukoistanut niin kuin nyt ja se vain paranee.

Valtaoja on ottanut agendakseen tuomita maailmanlopun ennustajat, penttilinkolat ja muut pessimistit. Hän luennoi aiheesta ja osallistuu ahkerasti julkiseen keskusteluun. (Maailmanloppu on Valtaojan käyttämä populistinen ilmaisu kasvun rajoista). Pahan median välittämistä ikävistä globaaleista ongelmista ahdistuneet kuulijat on helppo saada naurahtamaan helpotuksesta kun Valtaoja julistaa, että "maailmanloppu on peruutettu".

Tieteellinen maailmankuva perustuu faktoihin ja maailmanlopun ennustajat eivät kuulemma niitä tunne. Tiedemiehet voivat kyllä keskenään olla eri mieltä asioista niin kuin hyvin tiedetään.

YLE:n Tiedeykkösen toimittaja Pasi Toiviainen haastatteli Esko Valtaojaa aiheesta ja se on kuultavissa Areenassa. Valtaojaa tuntemattomalle hän saattaa tuossa kuulostaa keskikaljakuppilan besservisserin ja akateemiseen auktoriteettiin pohjaavan tiedeuskovaisen sekoitukselta. Valtaojan näkökulma kun perustuu varsin kapeaan ajatukseen siitä, että vain kaikenlaisten teknisten härpäkkeiden kehitys tekee ihmisen elämästä paremman ja se on tietty mahdollista ainoastaan talouskasvun seurauksena.

Hän kertoo kuitenkin myös seuraavaa. Evoluutio on tehnyt pohjoisten kansojen ihonväristä vaaleamman verrattuna 50 tuhannen vuoden takaisiin afrikkalaisiin esivanhempiimme. Valtaoja ennustaa, että evoluution kiihdyttäminen geenimuuntelulla mahdollistaisi ihon kestämään paremmin jopa uv-säteilyä, jolloin Marsissa ei enää tarvita avaruuspukua. Epäselväksi jäi, mitä hyötyä siitä vaaleasta ihonväristä sitten oli?

Valtaojan jutuissa vilahtaa sana "kyborgi" eli koneen ja ihmisen integraatio tulevaisuudessa. Taitaa olla jo tätä päivää kun autotune tekee kenestä tahansa pop-idolin. Ennen ei siis ollut paremmin, koska piti osata laulaa. Kun koneet (EDM-kyborgit) tekevät musiikkia, ihmisen ei tarvitse enää osata soittaakaan ollakseen virtuoosi.

Tarkastellaanpa hieman menneiden aikojen mahdollista paremmuutta eräistä toisista näkökulmista.

Totuus, luottamus

Johanna Vuorelma kirjoittaa Image-lehdessä, että paljon esillä oleva käsite totuuden jälkeinen aika, voisi yhtä hyvin olla luottamuksen jälkeinen aika. Luottamus instituutiohin on vähentynyt ja se synnyttää epävarmuutta, joka kanavoituu kaikenlaisiin ääriliikkeisiin. Jos nyt siis eletään luottamuksen jälkeistä aikaa, niin on syytä todeta, että ennen oli paremmin.

Ennen kunnioitettiin totuutta ja ihmisten välinen luottamus oli parempaa.

Käytös

Some on synnyttänyt uusia käsitteitä, joista yksi on someraivo. YLE:n aamutv:ssä oli juttu kaupan alan kamppanjasta, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että tuota raivoa ei purettaisi sentään kaupan kassoille niin kuin on ilmeisesti käynyt.

Ennen käyttäydyttiin paremmin.

Putkiradio

Vielä 70-luvulla kodeissa oli putkiradioita eli isoja laatikoita, joissa oli iso kaiutin ja lämmin soundi. Sitä arvostavat enää nykyisin rockmuusikot. Putkiradiossa oli iso pyörä, josta kääntämällä löysi erilaisia radiolähetyksiä. Se synnytti löytämisen riemun. Syntynyt uteliaisuus saattoi jopa viedä dx-kuuntelun pariin, jossa vähän paremmalla virittimellä voi onnistua sopivissa olosuhteissa kuulemaan lähetyksiä kaukaakin. Käsikirjaa selailemalla pystyi tunnistamaan lähettäjän ja kun sinne lähetti tiedot niin asemalta sai kortin kiitokseksi.

Nykyisin viihdeverkkojen loputon tarjonta vain kuluttajamarkkinoille kohdennettua samanlaista sisältöä on tappanut tuollaisen uuden löytämisen riemun ja luovuuden.

Ennen uteliaisuus palkitsi paremmin ja antoi mahdollisuuden luovuudelle.

Ilmanvaihto

Evoluutio on sopeuttanut ihmiset hengittämään raikasta ja kohtuullisen kosteaa ulkoilmaa.

Talot rakennettiin ennen niin, että ulkoilma tuli sisään suoraan seinien läpi rei'istä. Lämmitetty sisäilma meni ulos hormista, koska oli kevyempää kuin ulkoilma. Jos reikiä oli riittävästi, sisäilmaongelmia ei ollut. Painovoimainen ilmanvaihto toimii kuin junan vessa (sanonta, jonka merkityksen alkuperäinen syy on katoamassa).

Sitten keksittiin koneellinen ilmanvaihto.

Siinä ulkoilma viedään putkia pitkin käsin säädettävän puhaltimen avulla lämmönvaihtimeen, jossa sitä lämmitetään poistettavalla sisäilmalla sekä mahdollisesti vielä käsin säädettävällä termostaatilla ohjatulla jälkilämmityksellä. Sekä putkisto että vaihdin ovat pirullisia potentiaalisia mikrobipesiä, joten kiertävää ilmaa täytyy suodattaa epäpuhtauksilta ja suodattimet pitää puhtaina. Tuloilman lämmitys kuivattaa kosteaa ulkoilmaa ja vaihtimeen kondensoitunut vesi johdetaan viemäriin. Jos pakkasta on tarpeeksi, niin järjestelmä kytkeytyy pois välillä automaattisesti, ettei tapahdu jäätymistä. Ilmanvaihto siis pysähtyy siksi aikaa. Rakenteet pitää tehdä tiiviiksi, ettei vuotanut ulkoilma pääse sotkemaan ilmanvaihdon tasapainoa. Jotta järjestelmä toimisi, sitä pitää säätää ja huoltaa säännöllisesti. Koska sisäilmasta tulee hyvin kuivaa ja se on epäterveellistä, niin tarvitaan ilmankostutuslaitteita, joiden huoltaminen on tärkeää, ettei mikrobeja ala kerääntymään laitteeseen. Monimutkaista, hankalaa?

Mitä hyötyjä siis saavutetaan? Energiaa säästyy lämmöntalteenotolla? Onko se siis ympäristön kannalta parempi? Energiaa toki säästyy ja kustannuksia myös. Nuo säästöt kuitenkin valuvat ennen pitkää lisääntyvään kulutukseen, joka vaatii myös energiaa ja lisää ympäristön kuormitusta monin tavoin.

Ennen monet asiat olivat yksinkertaisempia ja helpommin hallittavia.

Allergia

Lääketiede osaa pitää ihmiset kauemmin hengissä kuin ennen. Silti esimerkiksi allergiat ovat lisääntyneet, koska kosketus luontoon on katoamassa. Nykyisin on alettukin suosittelemaan pitämään koiria perheissä, koska lapset ovat siten terveempiä kun altistuvat ympäristön pöpöille jo pienenä.

Muitakin vastaavia nykyiseen elintapaan liittyviä sairauksia on alkanut esiintymään huomattavissa määrin: diabetes, mielenterveysongelmat, muistisairaudet. Yhä yleisempien selkävaivojen syistä lääkärit tietävät vain 15%. Kaikkia hoidetaan kuitenkin samojen suositusten mukaan. Selkävaivat lisääntyvät kun ihminen ei liiku enää oikein.

Ennen ihminen sopeutui ympäristöönsä paremmin.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Palataanpa vielä lopuksi Esko Valtaojan esittämiin näkemyksiin ihmisen elämän kehittymisestä paremmaksi tekniikan ihmeiden avulla. Tuossa haastattelussa hän kertoo, että telepatian toteutuminen jo häämöttää, kun kuvantamalla aivoja voidaan indikoida jonkun ajatuksen syntyminen neuroneissa. Vaikkapa se kun ihminen ajattelee lentävää lintua [sic].

Mieleen herää kuitenkin kysymys, eikö voisi vain suoraan kysyä ihmiseltä mitä hän ajattelee?