2 x 2 :den kerroksen väkeä

Joulu lähestyy ja muistutukseksi siitä media julkaisee tietoja joululahjoihin käytettävistä rahoista. Parantuneen taloudellisen tilanteen johdosta lahjoihin ja muihin joulumenoihin menee nyt noin satasen verran enemmän rahaa kuin viime vuonna. Keskimäärin tämä summa on 580€ per aikuinen. Normiperheellä siis yli tonnin. Näin pönkitetään mielikuvaa siitä, että sydämellisyyttä ja empatiaa - sitä 'aitoa Joulun sanomaa' - arvotetaan rahassa, vaikka sitä kukaan ei halua tunnustaakaan. Paitsi ehkä Espoossa, jossa opettajille annettavia jopa 500€:n lahjoja ei pidetä enää ihan sopivina.

Köyhyysrajana pidetään tuloja, jotka ovat 60% mediaanituloista ja se tarkoittaa tällä hetkellä nettona vähän alle 1.200€. Köyhiä on Suomessa vähän alle miljoona. Toimeentulotukea aletaan maksamaan, jos asumiskulujen jälkeen jää vähän alle 500€ ja sitä jaetaan noin 400 tuhannelle ihmiselle. Joululahjoihin sitä ei kuitenkaan tiettävästi myönnetä, joten empatiaa ja hyvää mieltä läheisille pitää sitten köyhän ilmaista jollain muulla tavalla. Varsinkin, jos elämää ylläpitävää ravintoa pitää vielä hakea leipäjonoista. Parantunut taloudellinen tilanne ei siis lisää vähäosaisen käyttämää rahaa Jouluna kun ei ehkä ole edes sitä satasta.

Joulun läheisyys näkyy myös siinä, että ystävät, työkaverit ja sukulaiset kyselevät, miten Joulua vietät. Sosiaaliset paineet aiheuttavat sitten vaivautuneisuutta, jos jostain syystä joutuukin viettämään sitä yksin. Voipa se jollain ihmisellä olla oma halukin, koska haluaa välttää tuskallisia pakkovierailuja. Mutta on niitäkin, joilta kukaan ei edes kysele Joulusta. Ei tule kortin korttia eikä ole ketään kenelle lahjan antaisi.

Joulu jakaa siis meitä näkyvästi sekä taloudellisen vaurauden että sosiaalisen menestyksen mukaan eri kasteihin. Tämän voisi korjata perumalla Joulu sanotaan vaikka viideksi vuodeksi ja muistetaan sinä aikana muuten vain olla sydämellisiä ja empaattisia muita kohtaan. Annetaan se lahjana maapallollemme.