Arviot jalostuvat

Talouspolitiikan arviointineuvosto on asiantuntijaelin, jonka tarkoitus on tuottaa riippumatonta tietoa vuosittaisessa raportissaan politiikan toteutumisen arviointia varten. Uusi raportti vuodelta 2018 juuri julkaistu. Katsotaanpa mitä siinä sanotaan työllisyyden hoidosta ja miten siitä kerrotaan julkisuudessa.

Neuvosto arvioi raportissaan:

"Increasing employment has been one of the key aims of the current government, and the government has indeed consistently worked towards this goal."

"Reaching a clear conclusion on whether each of the individual measures is part of an optimal employment policy package would require further analysis. Unfortunately, credible ex-post evaluations of the effects of the policies are not yet available."

Sitten julkaistiin yhteenveto myös suomeksi:

"Hallitus on tehnyt politiikkavalintoja, joilla on luultavimmin ollut positiivinen vaikutus työllisyysasteeseen. Hallituksen politiikkatoimien ja suhdannetilanteen kohentumisen vaikutusta työllisyyteen on vaikea arvioida, eikä sitä toistaiseksi ole tehty vakuuttavalla tavalla."

Näiden lisäksi julkaistiin lehdistötiedote:

"Työllisyys on kasvanut hallituskauden aikana nopeasti. Työllisyyskasvua on edistänyt kansainvälinen kysyntä, mutta myös hallituksen politiikka on johdonmukaisesti tukenut työllisyyden kasvua. Hallituksen toimien vaikutus työllisyyden kasvuun on todennäköisesti ollut huomattava, vaikka vaikutuksen suuruutta ei voidakaan tarkkaan arvioida."

Iltalehden otsikko:

Arviointineuvosto: "Hallituksen toimien vaikutus työllisyyden kasvuun todennäköisesti huomattava"

Ja teksti:

"Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan kansainvälinen kysyntä on edistänyt työllisyyden kasvua Suomessa Juha Sipilän (kesk) hallituskauden aikana, mutta myös hallituksen politiikka on 'johdonmukaisesti' tukenut sitä.

Hallituksen toimien vaikutus työllisyyden kasvuun on todennäköisesti ollut huomattava, vaikka vaikutuksen suuruutta ei voidakaan tarkkaan arvioida, arviointineuvosto linjaa keskiviikkona julkistamassaan raportissa."

-----

Näin siis arviointineuvoston alkuperäinen ilmaisu "hallitus on johdonmukaisesti työskennellyt tavoitetta kohti" muuttui ilmaisuksi "hallituksen politiikka on tukenut työllisyyskehitystä" ikään kuin hallituksen toimet olisivat vaikuttaneet, vaikka raportissa selvästi sanotaan, että luotettavaa tietoa vaikutuksista ei ole.

Arviointineuvoston alkuperäinen ilmaisu "ei luotettavaa tietoa" muuttui matkan varrella muotoon "todennäköisesti ollut huomattava".

Miksi sitten ilmaisujen sävy ja siten myös luettu merkitys muuttui näin? Jonkun pitäisi kai kysyä arviointineuvoston jäseniltä ja toimittajilta. Muuten jää vähän sellainen olo, että neuvoston jäsenet ja toimittajat nyt eivät ihan niin riippumattomia olekaan.

Ihmiset voidaan jakaa neljään ryhmään:

1. Ensin on ne, joiden ajatusmaailmaa näin kirjoitetut jutut tukevat. He eivät siksi viitsi nähdä vaivaa selvittää lähteitä ja tarkistaa faktoja.

2. Sitten on ne, joiden näkemys asiasta on vastakkainen. He kieltävät jutun todenperäisyyden kategorisesti, eivätkä kuitenkaan viitsi nähdä vaivaa selvittää lähteitä ja tarkistaa faktoja.

3. Sitten on ne, joiden ajatusmaailmaa juttu tukee ja he tietävät, että alkuperäistä näkemystä on muutettu. He myhäilevät mielissään. Jutun toimittaja ja monet poliitikot kuuluvat tähän ryhmään. He nimittäin luottavat siihen, että ihmiset ovat laiskoja eivätkä viitsi nähdä vaivaa selvittää lähteitä ja tarkistaa faktoja.

4. Ja vielä on ne, joiden hälytyskellot soivat ja siksi haluavat ymmärtää mistä on kysymys, koska haluavat muodostaa oman mielipiteensä asioista.