Denialistin ahdistuksentorjunta
Viheliäisillä ongelmilla tarkoitetaan ongelmavyyhtejä, joiden osat ovat linkittyneet toisiinsa monella tavalla dynaamisesti. Viheliäisiksi ne tekee se, että niiden ratkaisemiseen ei ole yksinkertaisia keinoja. Yksittäisen osaongelman selvittäminen ei riitä. Viheliäisiksi ne tekee myös se, että ne ovat ihmisen aiheuttamia.
Ongelmien ratkomiseen tarvitaan siksi monialaista joukkoa ihmisiä, jotka ovat selvillä ongelmien monitasoisista syistä. Koska ihminen on keskeinen tekijä ongelmien aiheuttajana, tarvittaisiin myös psykologian osaamista. Psykologia on kuitenkin tänä päivänä liian vähän arvostettu tieteenala muiden joukossa ja varsinkin taloustieteen puristuksissa. Harmi.
Onneksi valonpilkahduksiakin on. YLE kertoi eilen kansainvälisestä psykologian alan tutkimusverkostosta, jonka yksi tutkija on suomalainen. Verkosto tutkii ilmastonmuutoksen kieltämisen syitä psykologian näkökulmasta. Uutisessa ei menty kovin syvälle itse syihin, vaan todettiin, että ilmastonmuutoksen kieltäminen ja torjunnan vastustaminen vaikuttavat olevan kytkeytyneitä oikeistopopulismiin ja yleensäkin konservatiiviseen arvomaailmaan ja hierarkkiseen ihmiskäsitykseen.
Hieman penkomalla löytyy kuitenkin tutkijan julkaisu, jossa avataan vähän syvemmältä psykologisia tekijöitä kieltämisen taustalla.
Ilmastonmuutos on tavalliselle pulliaiselle vaikeasti hahmotettava ilmiö ja sen pohtiminen on helpompi jättää väliin, jottei ahdistus iske. Koska se ei ongelmaa poista, niin ahdistus jää kummittelemaan taustalle ja se aiheuttaa muitakin negatiivisia tunteita kuten pelkoa, syyllisyyttä ja turvattomuutta. Tähän löytyy kaksi keinoa: kohdistetaan ajatukset ongelman ratkaisuun tai pyritään pääsemään eroon ikävistä tunteista. Jälkimmäinen onnistuu kieltämällä koko ongelma.
Kieltämiselle voi löytyä tutkijan mukaan myös ideologinen syy. Ilmastonmuutos voidaan politisoida ja siten liittää vastustettavaan ideologiaan (vihervassareiden vouhutusta), jolloin kieltämiselle ei tarvita järkiperäistä syytä ja tieteelliset faktat voi unohtaa. Tämä on kuitenkin vähän pinnallinen selitys psykologisessa mielessä, koska ideologiaan tukeutuminen on myös turvattomuuden hallintaa. Jonkun muun kuin omaksutun tiedon kohtaaminen aiheuttaa silloin ahdistusta.
"When exposed to information that is inconsistent with their previous views, individuals experience cognitive dissonance, meaning they feel anxious and threatened due to inconsistencies."
Ilmastonmuutoksen kieltäminen ja maahanmuuton vastustaminen liitetäänkin yhteen ja yhteistä näille on juuri turvattomuuden hallinta.
YLEn uutinen nostaa monia tärkeitä asioita esiin, mutta valitettavasti toistaa samoja argumentteja, joilla yritetään nykyisin rauhoitella ihmisiä. Yksittäisen ihmiset teot eivät muka riitä, vaan tarvitaan isoja poliittisia päätöksiä. Ihmiset hyväksyvät toimet kunhan ne eivät tarkoita oman elämäntavan muutoksia eikä taloudellisia uhrauksia. "Laittakaa vaan haittaveroja, jos samalla nettotuloja nostetaan." Jonkun pitäisi alkaa tutkimaan tämänkaltaisten kognitiivisten dissonanssien merkitystä myös.
Jos siis ilmastonmuutosahdistuksesta pitäisi päästä eroon, ratkaisuksi turvattomuuden syiden poistamiseeen pitäisi etsiä muita keinoja kuin kieltää tosiasiat tai projisoida ahdistus pois itsestä muiden ongelmaksi. Se, että yksilö voi tehdä jotain hyvää ja tekeekin, vaikka se olisi miten pientä vaikutuksiltaan, luo toivoa. Se poistaa myös vähän sitä ahdistusta, joka syntyy kun ymmärtää nykyisen poliittisen järjestelmän kykyä saada aikaan isoja muutoksia (àla sote).