Empatia vasemmistolaisuutta?

Jani Kaaro kirjoittaa hyvin Hesarissa eettisyydestä, joka perustuu siihen, että haluamme hyvää lajitovereillemme. Vertaukseen simpansseista, joilla on myös taipumus kohdella lauman jäseniään silloin tällöin huonosti, olisi voinut lisätä bonobot, joita pidetään lähimpinä sukulaisinamme. Nehän tunnetusti sopivat erimielisyytensä sekstailemalla keskenään.

Empatia käsitteenä pitäisi vääntää aina rautalangasta ennen kuin sen mainitsee kolumnissa, jotta kommentoijat eivät pääse ruttaamaan sitä. Keskustelusta häviää koko idea muuten. Empatia on ihmisen kognitiivinen kyky. Se on kyky asettua toisen asemaan.

Ei siis vasemmistolaisuutta, eikä synnynnäinen ominaisuus. Eikä se tarkoita sitä, että otetaan joltain jotain ja annetaan toisille.

Jos se on vain kyky ajatella tietyllä tavalla, miten sitä voisi olla liikaa? Kumma ajatus: tiedän liikaa, mitä toisella on mielessä. Empatian puute on kuitenkin todellista.

Koska se on kyky, sitä voi kehittää – jos haluaa. Ilman empatiaa ei voi ymmärtää toista. Eikä voi tietää, mitä toinen kokee ja haluaa. Ihmisten välinen vuorovaikutus ei oikein onnistu, jos ei tiedä mitä toiset haluaa.

Empatia tekee mahdolliseksi nähdä sen, tekeekö toisille hyvää vai pahaa. Jos haluaa valtaa - eli siis alistaa muita, empatiasta on tietenkin haittaa, koska se rajoittaisi valtaa tehdä myös ikäviä asioita toisille.

Niiltä, joiden mielestä empatia on huono juttu (i.e. vasemmistolaisuutta tai sitä on liikaa), pitää kysyä:

- miten te sitten estäisitte sen, että ihminen ei tee pahaa lajitoverilleen?