Hei, kiusataan kaupunkilaisia!

"Susipolitiikkaan tarvitaan maalaisjärkeä"

Hesarin mielipidekirjoituksen otsikossa oli nykyisin harvemmin enää mainittu käsite maalaisjärki. Maaseudun väen vähetessä ja siirtyessä kaupunkeihin maalaisjärkikin on katovaa kansanperinnettä. Mutta mitä sillä oikeasti tarkoitetaan?

Se perustuu kulttuuriseen jakoon maalaisten ja kaupunkilaisten välillä. Maalaiset ovat ammoisista ajoista lähtien eläneet käytännönläheistä elämää ja heidän ongelmanratkaisutapansa perustuu kokemukseen ja sen mukanaan tuomiin yksinkertaisiin ratkaisuihin yksinkertaisiin ongelmiin.

Kaupunkilaiset sen sijaan ovat erkaantuneet käytännönläheisestä yksinkertaisesta elämästä ja kaupunkikulttuurin monipuolistuessa he ovat joutuneet oppimaan ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia monenlaisilla keinoilla.

Molemmat mallit toimivat kohtuullisen hyvin silloin kun maalaiset elävät yksinkertaista elämää maaseudulla ja kaupunkilaiset kaupunkien monivivahteisessa sykkeessä.

Mutta mitä tapahtuu kun nämä törmäävät? Miten maalaisjärki toimii tämän päivän yhteiskunnassa, jossa yksinkertainen maalaiselämä on saanut väistyä monivivahteisen kulttuurin edetessä? Myös maaseudulla. Maalaisjärki tarkoittaakin tänä päivänä sitä, että monimutkaisiin ongelmiin etsitään yksinkertaisia ratkaisuja. Kuulostaako tutulta?

Susipolitiikalla pyritään ratkaisemaan monisyistä ongelmaa. Pitäisi sovittaa erilaisia tarpeita, jotka edustavat erilaisia arvoja. Luonnonvaraisten eläinlajien suojelua halutaan, koska luonnon monimuotoisuutta arvostetaan. Susi on yksi laji muiden joukossa. Se on kuitenkin peto eli tappaa saaliikseen muita lajeja, joita myös ihminen haluaisi saalistaa. Susi on siis kilpailija. Sudet aiheuttavat vahinkoa tuotantoeläimille ja metsästyskoirille, jotka juoksevat vapaina metsissä joko metsästyksen yhteydessä tai muuten vain kun tarvitsevat harjoittelua. Näiden lisäksi susia pelätään, koska viimeksi joskus 1800-luvulla olivat tappaneet ihmisiä.

Susipolitiikkaa tarvitaan siis sovittamaan yhteen näitä erilaisia arvostuksia. Maalaisjärjellä ratkaisu tähän monisyiseen ongelmaan on yksinkertainen: kiusataan niitä muita! Kuulostaako tutulta?

"Minä en susia kaipaa, en edes näköhavaintoja. Susipolitiikan voisi aloittaa siirtämällä kaikki sudet niitä kaipaavien takapihoille ja lähimetsiköihin."