Hiilinielut selkonumeroina

Metsien hiilinieluista väännetään kovasti ja vääntöä edistää ymmärtämättömyys siitä, mitä nielut ovat. Netin öyhöttäjäasiantuntijoista aina ministeritasolle asti aihe tuntuu olevan vaikea. Vaikka koulutustaso maassamme on korkea, matemaattinen ajattelu ei luonnistu moneltakaan kovin helposti ja ongelmat ratkotaan pikemminkin uskomusten avulla ja nehän ovat sitten myös identiteettikysymys.

Koetetaan nyt kuitenkin tehdä aihe yksinkertaisemmaksi ymmärtää käyttäen helppotajuisia numeroita ja laskukaavoja.

Ajatellaan, että meillä on metsä suljettuna järjestelmänä. Jos tämän ymmärtää, niin sitä voi sitten soveltaa monimutkaisempaankin ympäristöön.

Alla olevassa taulukossa on tilanne, jossa metsää ei hakata, vaan sen annetaan hajota omia aikojaan. Oletetaan, että metsän hiilivarasto on aluksi 100 (mitä tahansa yksikköä). Osa metsästä hajoaa kuollessaan ja tuo määrä on tässä vuosittain 9,95. Sitten oletetaan, että hajoamisen tuloksena osa puuaineksesta haihtuu ilmaan hiilidioksidina ja osa jää maaperään. Määrät ovat tässä esimerkin vuoksi 50/50 ja vuotuisen puuaineksen hajoamiseen menee 100 vuotta. Luvut ovat oikeasti jotain muuta, mutta ei kannata jäädä siihen kiinni.

Näistä voidaan laskea paljonko hiiltä pääsee ilmakehään yhden vuoden aikana:

9,95 x 0,5 / 100 = 0,05

Jos metsä kasvaa samaan aikaan 10 yksikköä, se imee tuon kaiken päästön takaisin metsään eli ilmakehään ei jää ylimääräistä hiiltä. Hiilinielun suuruus on:

10 - 9,95 = 0,05

Ja metsän hiilivarasto kasvaa saman verran.

Näin käy sitten tässä esimerkissä joka vuosi, jolloin varaston lisäys on tuo 0,05 eli toisin sanoen metsä kasvaa hieman, mutta hiilinielu pysyy samansuuruisena.

Sitten katsotaan toinen esimerkki, jossa samainen metsä olisi ollut talousmetsä eli sitä hakataan vuosittain ja esimerkin vuoksi tuo samainen määrä 9,95.

Nyt kuitenkin puuta korjataan ihmisen käyttöä varten. Osa poltetaan energiapuuna, osasta tehdään sellua ja osasta sahatavaraa. Esimerkin vuoksi tässä oletetaan, että puolet tuosta puuaineksesta haihtuu ilmaan viidessä vuodessa ja toinen puoli jää jonnekin, vaikka rakennusmateriaaliksi. Suhde voi olla oikeasti toinenkin, mutta yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan näin.

Päästöt lasketaan kuten edellä

9,95 x 0,5 / 5 = 1

Vuoden hiilipäästöt ovat siis 20 kertaa suuremmat kuin edellä, joten tarvittaisiin saman verran suurempi hiilinielu kompensoimaan se. Metsää pitää silloin kasvaa 10 sijasta lähes 11. Metsän hiilivarasto kasvaa hiilinielun verran, mutta hiilinielu pysyy vuosittain samana.

Jotta ilmakehän hiilitasapaino säilyisi, nielujen pitää olla siis tietyn tasoisia. Jos metsää hakataan enemmän, nielu pienenee ja hiiltä jää ilmakehään kumuloituvasti. Jos sitä haluttaisiin imeä enemmän pois, nielua pitäisi kasvattaa eli joko hakata metsää vähemmän tai lisätä kasvua.

Suomessa metsää on kasvanut enemmän joka vuosi, mutta nielut ovat silti pienentyneet. Metsää on siis hakattu liikaa.

Malliin pitäisi tietysti lisätä metsän ulkopuolelta tulleet hiilipäästöt kun fossiilisia poltetaan ja osa ilmakehän hiilestä imeytyy meriin ja järviin, joten menee sitten vähän monimutkaisemmaksi. Mutta jos edellisen ymmärsi, niin keskustelu hiilinieluista voisi olla vähän rakentavampaa.