Irtikytkentää

Ruotsalainen ilmastolakolla parrasvaloihin noussut teinityttö kertoi eilen turhautuneena mediassa, että aikuiset lupailevat paljon, mutta eivät tee mitään. Aikuisten pitäisi siis kasvaa aikuisiksi. Gretan äitikin on jo huomannut saman, koska 1970-luvulta lähtien on tiedetty, että luonnonvarojen käyttö ei ole kestävällä pohjalla.

Eilen haastateltiin myös VTT:n kaveria, joka lausui totuuden vailla vertaa: ehdottomasti aina kannattaisi ajaa uudella autolla. Tarkoitus oli sanoa, että autokantaa pitäisi nyt uusia nopeasti vähäpäästöisemmäksi, jolla tarkoitetaan pienempiä hiilidioksiidipäästöjä. Jostain syystä harvoin kuulee sellaisesta ratkaisusta, jossa samaan päästäisiin vähentämällä ajamista niillä vanhoilla autoilla. Kestäisivät käytössäkin kauemmin. VTT:n asiantuntijan palkalla on ehkä helpompi tehdäkin valintoja uuden auton hankinnasta, mutta eläkeläisvaari, joka haluaa vielä liikkua jonkun verran itsenäisesti, ei ehkä ihan helposti näe auton vaihtoa kannattavana. Sitä paitsi mihin ne vanhat autot sitten päätyvät?

Kasvihuonepäästöt ovat ikävä juttu, mutta harhauttavat helposti keskustelua siitä, että todellinen ongelma on ylikulutuksessa, jonka vaikutuksesta syntyy paljon muitakin harmeja. Ihmisten on vaikea nähdä syynä omaa elämäntapaa, joka kuluttaa luonnonvaroja yli niiden kestävän rajan. Kehittyneissä maissa se on moninkertainen rajaan nähden ja keinot tilanteen parantamiseksi tähän mennessä ovat olleet vain lillukanvarsia.

Ympäristöahdistuksen uhatessa epätoivoinen ihminen on luottanut omaan viisauteensa ja keksinyt käsitteen irtikytkentä. Sillä tarkoitetaan sitä, että talouden kasvu voi tapahtua ilman, että luonnonvarojen ja energian käyttö lisääntyy samalla. Skeptisiäkin kannanottoja on ja aihe lienee vaikea selvittää, koska lukuisten muuttujien mittaaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu.

Jostain syystä tätä irtikytkentää on harvemmin nähty toisinpäin. Eli siis niin päin, että päätavoite olisikin vähentää luonnonvarojem käyttöä kestävälle tasolle ilman, että se olisi sidottu talouskasvuun. Talouskasvu saa siis joko jatkua tai sitten vähentyä. Kulutuksen vähentämiseen ei tarvita vaikeasti toteutettavia suunnitelmia ja uutta teknologiaa. Se tarkoittaisi vain elämäntavan muutosta. Viisaat ihmiset voisivatkin sitten lyödä päänsä yhteen ja miettiä miten talousjärjestelmää pitäisi muuttaa, jotta se voisi sopeutua tähän.

Tuntuu jotenkin siltä, että vanhuus ja viisaus eivät korreloikaan keskenään. Nuoret sitä nyt toivovat, koska joutuvat sen nahoissaan kärsimään. Onneksi viisauttakin viljellään ja toivoisi sen saavan enemmänkin huomiota.