Jääkiekko ja arvot

Jääkiekko on suosittu peli. Varsinkin meillä Suomessa, koska menestystä on tullut. Jääkiekko on hyvin fyysinen peli. Siinä miehet käyttävät kehoaan estääkseen vastustajia pelaamasta. Varsinkin peliareenan laidoissa ryskyy. Suojellakseen omaa kehoaan pelaajat sonnustautuvat suojuksiin. Aivan kuten gladiaattorit ennen vanhaan.

Fyysisyys on miehekkyyden merkki ja sitä arvostetaan kovasti myös yleisön parissa. Yleisökin koostuu pääasiassa miehistä. Yleisö hurraa, kun pelaajat runnovat toisiaan.

Miehisyys näkyy myös siinä, miten omaa kunniaa puolustetaan. Jos vastustaja on loukannut omaa kunniaa tarpeeksi, suojahanskat heitetään jäähän ja taistelu kunniasta käydään paljain nyrkein, koska silloin voi tuottaa enemmän vahinkoa vastustajalle.

Miehisyys toteutuu myös itse pelin ideassa. Tarkoitus on siirtää kiekko vastustajan maaliin eli laukoa pesään. Onnistunutta aktia juhlitaan yhdessä joukkuetovereiden kanssa halailemalla ja hyppimällä toisten päälle. Pesään laukominen onkin tavallaan vertauskuvallinen toiminta joukkoraiskauksesta.

Vastustajan maalivahdin tehtävänä on estää omaan pesään laukominen. Maalivahti onkin pelin rooleissa femiini. Ja siten oman naisen kunnian puolustaminen on erityisen tärkeää, kuten miehisessä maailmassa on.

Pelin ulkopuolella nämä vertaiskuvalliset fyysiset aktit jätetään tietysti pois. Jääkiekkoilevat miehet ovat tavallisia kunnon kansalaisia, joilla on samanlaiset arvot yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta kuin muillakin kansalaisilla maassa, jossa nämä arvot ovat kirjattu jopa perustuslakiin.

Hiljattain yksi jääkiekkoseura, ikään kuin vahvistaaksen näiden yhteisten arvojen merkitystä, järjesti ottelun, jossa pelaajat pukivat erityisen paidan merkiksi näistä arvoista. Missäpä muualla näiden arvojen korostaminen olisi suotuisampaa kuin jääkiekkopelissä. Että me kaikki ymmärtäisimme, että pelin symboliikka ja todellisuus eroavat toisistaan.

Siis kaikki muut paitsi yksi pelaaja. Hän kieltäytyi pukemasta paitaa päälleen, vaikka sanoikin kannattavansa näitä yhteisiä arvoja. Siitäkös älämölö syntyi. Pelaajaa tuettiin sosiaalisessa mediassa sanomalla, että jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä.

Harva kuitenkaan ymmärsi, että pelaajan käytös ja hänen ilmoittamansa tuki yhteisille arvoille olivat ristiriidassa keskenään. Tuskin ymmärsivät itsekkään, etteivät tue näitä arvoja. Sillä hetkellä, kun painoivat Lähetä-nappia.

Lienee ollut vaikeaa pelaajalla ja hänen tukijoillaan erottaa tämän miehisen pelin symboliikan ja todellisen elämän merkityksiä toisistaan.

Nämä ihmiset voi tunnistaa somekirjoittelussa siitä, kun aloittavat kirjoituksen: en ole rasisti, mutta...