Kiväärimiehet

30.04.2021

Kerrassaan loistava artikkeli Hesarissa kulttuurissamme vallitsevasta normikäsitteestä! Siitä, mistä etuoikeutettujen ihmisten valta syntyy. Ajatusta selventää tämä kaavio.

Pointtihan on siinä, että suurin osa näistä etuoikeuden kakkupaloista ei ole yksilön omaa aikaansaannosta vaan perittyä. "Olet oman onnesi seppä" on harhakuva, jota halutaan pitää yllä, koska:

"Jos etuoikeuskeskustelu ärsyttää, on luultavasti itse etuoikeutettu."

Etuoikeutetuilla on valta myös päättää siitä, minkälainen on normi-ihminen, jonka pohjalta yhteiskunta järjestetään. Normi-ihminen on, no, juuri sellainen etuoikeutettu, joka siitä määritelmästä itse päättää. Näin syntyy mielikuva demokratiasta, jossa kansalla (lue: normi-ihmisellä) on valta.

Samaa kertoo Reetta Räty YLEn kolumnissaan. Äänestämässä käyvät juuri samat etuoikeutetut.

"Äänestämättömyys on sidoksissa huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. Lisäksi se periytyy vanhemmilta lapsille."

Se, mikä tuosta yllä esitetystä kaaviosta puuttuu, on kuvaus niistä ihmisistä, jotka ovat kaavion ulkokehällä. Jos keskellä olevia määrittää valta, mikä ominaisuus mahtaa määrittää ihmisiä ulkokehällä?

Turvattomuus? Ei liene epäselvää, että ihmiset, jotka kokevat olevansa syrjäytyneitä yhteiskunnassa, kokevat myös turvattomuutta. Valta tuo mukanaan keinon torjua turvattomuutta. Normius vetää puoleensa turvaa antaen.

Mutta toimiiko se? Kysymys on aiheellinen kun katsoo tätä videota erään etuoikeutetun suhteesta valtaan ja turvattomuuden hallintaan. Siinä amerikkalainen mies, joka täyttää lähes kaikki nuo etuoikeutetun määritykset, ampuu norsua kiväärillään haavoittaen sitä ja sen jälkeen yrittää useamman kerran lopettaa eläimen kärsimyksen onnistumatta. Kyseinen mies on NRA:n eli Yhdysvaltojen kansallisen kivääriyhdistyksen johtaja.

Videosta näkyy miehen huomattavan pelokas ilme, joka väistyy vasta kun norsu on saatu hengiltä.

Miten voi olla mahdollista, että valta näin äärimmilleen vietynäkään ei poista turvattomuuden tunnetta? Miten mies voi pelätä noin paljon kantaessaan kivääriä seuranaan muita aseistettuja kokeneita tappajia etäisyyden päästä eläimestä, joka pakenee?

Asetelma on tietysti absurdi, mutta ihan sama logiikka on yhteiskunnassa, jossa valta ruokkii itseään. Jos etuoikeutettujen ihmisten valta ei poistakaan heidän perimmäistä turvattomuuden tunnettaan, kiväärin piiput kääntyvät kuviteltua uhkaa kohti.