Korvikeko?

Varsin epäonnistunut nimitys on lihakorvike. Sillä tarkoitetaan kasvisperäistä ruokatuotetta, joka jotenkin muistuttaa lihavalmistetta.

Vanhempi ikäpolvi muistaa ainakin vanhempiensa sukupolvikokemuksena vielä sodan ajalta kahvin korvikkeen. Tuonti oli poikki ja jotain piti keksiä kansalle, jonka kahvihammasta pakotti. Korvikealkoholiksi kutsutaan etyylialkoholia sisältäviä nesteitä kuten tenttua tai kolinaa - noita pultsareiden elämän pelastajia (tai tuhoajia) rahanpuutteessa.

Liha'korvike' tuo siten mieleen jonkun puutteen, jota pitäisi korvata jollain epäaidolla tai jopa vahingollisella tuotteella.

"Ne vie pihvinkin meidän lautaselta!"

"Ituhipit pakottaa meidät syömään salaattia!"

Ikään kuin lihaa ei muka enää saisi ostaa kaupasta.

Eihän se näin tietenkään mene. Lihaa saa kaupasta niin kuin ennenkin. Kasvisvalmisteet on vaihtoehtoja kaupan hyllyllä. Ihan vapaasti jokainen saa valita, mitä koriinsa laittaa. Nyt joku hölmö vielä pahentaa tätä asenteellista vinoutumaa käyttämällä korvike-sanaa.

Eihän kukaan ajattele, että appelsiini on banaanin korvike. Kumpaakin saa. Tai kun menee autokauppaan, niin ajattelee, että bemari on mersun korvike. Ihan vapaasti saa valita minkä ostaa, jos varaa vain on. Kasvisvaihtoehdot ei ainakaan vielä ole paljon halvempia kuin liha. Ehkä sitten myöhemmin, jos niitä aletaan kuluttamaan enemmän.

Eikö voisi ajatella vain, että kokeilenpa tuota kasvisklöntsää ainakin kerran? Jos ei maistu, niin en sitten enää osta. Maistaja saattaa jopa yllättyä positiivisesti, jos asenne on oikea.