Laiskaa ajattelua

Voisi ajatella, että Descartesin kuuluisa lause "ajattelen, siis olen" on antanut perustan modernin ihmisen yksilöllisyydelle. Descartes ajatteli, että kaikki muu saattaa olla harhaa, vain ajatteleva minä on totta. Ajallemme tyypillinen yksilökeskeisyys sai siis pontta filosofian suuntauksesta, joka tunnetaan rationalismina. Järki ohjaa valintojamme, tai niin ainakin kuvittelemme.

Ajattelen, siis olen – luo yksilölle perusturvallisuuden tunteen olemisen jatkuvuudesta. Vaan, kun se ei enää riitä. Ajattelu vaatii näes ponnisteluja. Yltäkylläisyyden keskellä länsimainen ihminen pyrkii ylläpitämään olemisen jatkuvuuden tunnetta vähemmälläkin vaivalla. Modernille ihmiselle toimii pikemminkin:

- shoppailen, siis olen. Tai - svaippailen, siis olen.

Muutos on ollut hurjan nopeaa. Olemme luovuttaneet ajattelun somen algoritmeille ja nyt sitten tekoälyllekin. Elämästä on tullut niin vaivatonta, kun kaikkea on saatavilla, että ajattelun vaatimaa ponnistelua on helppoa välttää. Ajattelusta on tullut laiskaa.

Tämä näkyy läpi yhteiskunnan kaikilla sen osa-alueilla. Mistäpä muusta johtuu se kuinka vaikeaa on kuunnella toista ja yrittää ymmärtää mitä hänellä on mielessä. Dialogi on kuollut. Etenkin politiikassa keskustelu on muuttunut sarjamonologeiksi. Siinä sivussa on myös helppoa ymmärtää toinen tahallaan väärin, jos hänen mielipiteensä ei jostain syystä miellytä.

Populismi perustuu myös laiskalle ajattelulle. Monimutkaiset asiat selitetään yksinkertaisiksi. Oikeistopopulismissa kaikki yhteiskunnan ongelmat redusoidaan maahanmuuttoon. 'Hyvä hallitusohjelma' on ainoa totuus, kun sitä tarpeeksi monta kertaa jankataan kansalle.

Viime aikoina on puhuttu yritysten huonosta johtamisesta. Laiska ajatteluhan se sieltä taustalta pilkistää, kun luovuuden puutteessa takerrutaan vanhaan.

Terveydenhuollossa ei mene hyvin. Ei - kysymys ei ole resurssipulasta! Julkinen terveydenhuolto on hierarkkista ja normatiivista. Se tarkoittaa sitä, että potilaat luokitellaan ja lajitellaan valmiiksi merkittyihin laatikoihin, joissa heille tarjotaan hallinnon määräämien protokollien mukaisia hoitoja. Sen sijaan, että oltaisiin analyyttisiä ja luovia, järjestelmä suosii laiskaa ajattelua. Kun hoitaja kuuntelee potilasta, jonka kertomat oireet eivät sovi oletettuun diagnoosiin, voi kuulla kuinka aivot lyövät tyhjää.

Useimmissa verkkopalveluissa pyritään saamaan asiakas kertomaan asiansa ensin chat-robotille. Tietenkin siinä säästyy rahaa, kun ei tarvitse palkata ihmisiä käymään dialogia asiakkaan kanssa. Chatbotille on kuitenkin annettu valmiiksi pureskellut vastaukset kysymyksiin, joita useimmin kysytään. Keskustelua tai dialogia se ei siis ole, vaan laiskan ajattelun siirtämistä puherobotille. Yhteyden saaminen analyyttiseen ja luovaan asiakaspalvelijaan tulee vain entistä vaikeammaksi. Liekö heitä olemassakaan enää?

Ennen automaatiolla tarkoitettiin ihmistyön siirtämistä koneille. Nyt sillä tarkoitetaan ajattelun siirtämistä apparaateille.

Voi kuinka helppoa olisikaan, jos kaikkiin ongelmiin olisi vain yksi ratkaisu!

Voi kuinka helppoa olisikaan, jos kaikki ajattelisivat just niin kuin minä, minä, minä!