Luovuus mainittu!

"Ilmastonmuutoskeskustelu on liian ideologista, sanoo ekomodernisti"

Tässä YLEn jutussa ekomodernisti Esko Pettay kertoo, että perinteiset ympäristöjärjestöt nojaavat ideologioihin. Mihin ideologioihin sitten ei oikein avaudu ennen kuin jutun lopussa, jossa hän sanoo, että ihmisiä ärsyttää liian ideologinen vihervasemmistolaisuus.

Vihervasemmistolaisuuden sanotaan olevan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kynästä lähtöisin hänen joukkonsa käyttöön tarkoitettu haukkumasana vastustajistaan. Se on sittemmin yleistynyt käsitteeksi, jonka alle kuuluvat poliittisesti vihreisiin ja/tai vasemmistoon sitoutuvat ihmiset.

Mitä ihmettä tällä on ympäristöjärjestöjen kanssa tekemistä? Kai kaikilla kansalaisjärjestöillä on joku ideologia takanaan? Vai tarkoitetaanko tässä vain poliittista ideologiaa?

Mutta pitää ensin miettiä kumpi oli ensin muna vai kana? Ainakin suurimmat ympäristöjärjestöt on perustettu ennen kuin vihreä poliittinen liike on syntynyt. Vaikea on kyllä löytää mitään yhteyttä vasemmistolaisen poliittisen ideologian ja ympäristöliikkeiden välillä. Haiskahtaa vähän samalta kuin Putinin Venäjä, joka leimaa vastustajat ulkomaan agenteiksi.

Suomen ekomodernistit ilmeisesti haluavat asemoida itsensä kuitenkin jollain linjalla, jossa toinen pää on vihervasemmistolaisuus, koska sanoutuvat siitä irti. Mikä se toinen pää sitten voisi olla? Sitä pitää yrittää selvittää heidän viestinnästään. Se ei olekaan helppoa, koska suurin osa tavoitteista on samoja kuin perinteisillä ympäristöjärjestöillä.

Ydinvoiman kannattaminen lienee selvin ero, mutta tekeekö se siitä jotenkin ideologisen? Sitä paitsi esimerkiksi Vihreat ovat kai nykyisin jo siirtyneet ydinvoimamyönteisimmiksi. Löytyykö ero sitten tästä:

"Miljardit ihmiset kaikkialla maailmassa pyrkivät parempaan, vauraampaan elämään. Tämä vaurauden tavoittelu on luultavasti osa ihmisluontoa, emmekä lähtökohtaisesti tuomitse sitä."

Vaurauden tavoittelu on luultavasti(!) osa ihmisluontoa? Näin sanoo järjestö, joka omien sanojensa mukaan on vahvasti tutkimustietoon perustuva.

Tässä on myös ristiriita sen kanssa, että Esko Pettayn mukaan "talouskasvu torppaa ilmastotavoitteet". Miten sitä vaurautta sitten tavoiteltaisiin ilman talouskasvua, jos vauraudella tarkoitetaan nimenomaan taloudellista vaurautta?

Sama dilemma näkyy siinä, että vastuuta ei heidän mukaan pidä jättää yksittäisten ihmisten harteille. Se nimittäin tarkoittaisi juuri vaurauden kasvattamisesta luopumista tai jopa sen vähentämistä. Kyllähän tästäkin ideologiaan nojaamisen löytää. Miksi sitä sitten kutsuisi?

Jos ekomodernismin mukaan ratkaisu viheliäisiin ongelmiin löytyy teknologiasta ja yksittäisten ihmisten ei tarvitse tehdä mitään, niin eri näkökulman antaa ekopsykologia, josta kertoo toinen YLEn juttu.

"Ahdistuksen kanavointi toimintaan purkaa pahaa oloa ja yhteinen tekeminen tärkeiden asioiden eteen kantaa ihmistä.

Yhdessä toisten kanssa syntyy myös luovuus, kun pohditaan, mitä asialle voidaan tehdä. Siitä muutos lähtee kasvamaan kuin puu."