Mikä maailmaa vaivaa?

21.12.2021

Viime päivinä on ihmetelty Kankaanpään uusnatsien terrorismiepäilyjä. Äärioikeistolaisiksikin heitä luonnehditaan. Miksi asia on juuri nyt putkahtanut esiin? Samaan aikaan on nimittäin huomattu, että politiikan kentällä on tullut siirtymää oikealle ja vastakkainasettelu on lisääntynyt.

Voisi ajatella tilannetta puiston penkkinä, jossa istuu joukko ihmisiä vierekkäin. Oikealla puolella kaikki siirtyvät vähän enemmän oikealle ja vastaavasti vasemmalla puolella vasemmalle. Tarpeeksi kun siirrytään reunoja kohti niin joku väistämättä tipahtaa penkin reunalta. Kankaanpään natsit siis ensimmäisenä. Jos siirtymä jatkuu edelleen, aina joku uusi tipahtaa. Pelottaako?

Miksi sitten vasemmalla puolella ei kukaan ole vielä tipahtanut? Ehkä siellä on ollut vielä tilaa reunalla? Tai jos eivät olekaan siirtyneet, vaan se vain näyttää siltä kun oikealla liikkuvat, eikä huomata katsoa itse penkkiä?

No, sitten ihan toinen juttu. Paljon puhutaan yksilöllisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Molempia halutaan. Mutta kumpaakin voisi katsoa myös yhdestä erityisestä näkökulmasta: subjektiivisesti ja objektiivisesti.

Subjektiivin yksilöllisyys on oikeastaan se, mistä yleensä puhutaan. Yksilönvapaudesta, vapaudesta tehdä mitä huvittaa. Objektiivinen yksilöllisyys tarkoittaisi sitä, että ihmiset kohdataan yksilönä.

Subjektiivinen yhteisöllisyys on myös se, mistä yleensä puhutaan. Tehdään yhdessä, otetaan yhdessä vastuu asioista. Objektiivin yhteisöllisyys taas tarkoittaisi sitä, miten ihmiset kohdataan yhtenä massana, normi-ihmisenä tai luokiteltuna karsinoihin.

Mikä maailmaa vaivaa? No, se että nämä menevät väärin päin. Kun pitäisi olla subjektiivista yhteisöllisyyttä ja objektiivista yksilöllisyyttä, onkin subjektiivista yksilöllisyyttä ja objektiivista yhteisöllisyyttä.

Siinä putoaa yks jos toinenkin penkiltä ennen pitkää.