Miksi kommentointia estetään?

Merkillepantava trendi mediassa on ollut se, että yhä useamman uutisen, kolumnin tai muun julkaisun kommentointi loistaa poissaolollaan. Miksiköhän julkaisijat eivät salli kommentointia aina? Onko kysymys jopa sensuurista tai sananvapauden rajoittamisesta?

Kommentointien julkaisemisella on parikin syytä riippuen vähän julkaisijan tavoitteista. Sillä voidaan edistää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa, joka on tietty demokratiassa hyvä juttu. Tai sitten, jos kommentointi on jollain tavalla kiinnostavaa, se lisää sivujen klikkauksia, joka kaupallisessa mediassa on tietenkin toivottavaa. Tarkastellaan näitä erikseen.

Mikä tekee kommentoinnista niin kiinnostavaa, että niitä luetaan kun juttuja klikkaillaan? Tämän voisi jakaa kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä on lukijoita, jotka haluavat lukea kommentteja, jotka ovat samansuuntaisia kuin omat ajatukset. Kommenttipalstat toimivat ns. kaikukammioina. Tällä on sellainen vaikutus, että kommenttien näkökulma jalostuu kapeaksi, koska eri mieltä olevat eivät viitsi enää niitä lukea. Koska saman näkökulman lukeminen tuottaa mielihyvää, niitä kirjoitetaan ja luetaan paljon. Vaikka ihmeelliseltä tuntuukin, että joku jaksaa lukea 435 kommenttia samasta aiheesta. Kaupallisen median kannattaa siis suosia kommenttipalstoja, joissa samanmieliset kirjoittavat omaa näkökulmaa vahvistavia viestejä.

Toisen ryhmän muodostavat eräät niistä, jotka edustavat vastakkaista näkökulmaa. He saavat masokistista nautintoa lukemalla mielipiteitä, jotka ovat heidän mielestään vääriä. Se vahvistaa heidän käsitystään omasta erinomaisuudesta ja saa heidät lukemaan kommentteja uudestaan ja uudestaan, vaikka se tuottaakin inhon väristyksiä. Koska silloin tällöin joku saattaa kirjoittaa vastineen, joka tukee tämän lukijan omaa käsitystä, hän selaa kommentteja epätoivoisesti ja saa nautintoa myös siitä, kun sitten sellainen vastine viimein sattuu silmiin.

Sitten se ensimmäinen syy sallia kommentointi eli osallisuuden vahvistaminen kansalaisyhteiskunnassa. Tällaisia julkaisijoita ovat ainakin julkisen rahoituksen saaneet tahot ja sitten ne, jotka korostavat ns. vastuullista journalismia. Koska edellä mainittu kommentoinnin pelkistyminen samaan näkökulmaan ei ole toivottua, niin näillä julkaisijoilla on käytettävissä parikin keinoa: omalla nimellä kirjautuminen ja moderointi. Molemmilla pyritään estämään keskustelun yksipuolistuminen. Anonyymiteettisuojan poistaminen vähentää merkittävästi kommentoinnin määrää ja moderoinnin uhka estää pahimmat ylilyönnit, joten kaupalliseen mediaan nämä eivät oikein sovi.

Moderointikaan ei aina onnistu estämään keskustelun ryöpsähtämistä sivuraiteille. Yleensä moderoinnilla pyritään estämään huonoa käytöstä ilmaisevat kommentit ja se toimiikin hyvin. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu kun keskustelun taso muuttuu huonoksi. Syytä siihen voisi kutsu idiotismiksi. Tähän ei moderointi auta, koska idioottimaisuus ei ole kiellettyä huonoa käytöstä ja se kuuluu edelleen sananvapauden rajojen sisäpuolella. Kun keskustelun taso on yleisesti heikentynyt, ei omalla nimelläkään kirjoittaminen ole este idiotismille.

Idiostismin tunnistaa esimerkiksi siitä kun jonkun ilmastonmuutosta koskevan aiheen kommentti alkaa: "ilmasto on muuttunut aina syklisesti". Tai kun kommentoija listaa hengästyttävän määrän erilaisia lukuja faktoina perustelematta tai viittaamatta mihinkään. Tarkkaavainen lukija skannaa nopeasti kommentin ja jos sieltä löytyy sellaisia sanoja kuin vihervassari, sosialismi tai suvaitsevaisto, niin kommentti kannattaa jättää lukematta.

Vaikeammin idiotismin tunnistaa kommenteissa, jotka ovat kieleltään kyllä onnistuneita, mutta muuten huonosti toimivia rakentavassa keskustelussa. Kuten sellaiset, joissa kommentoija kertoo miten hän itse on selvinnyt jostain tilanteesta mainiosti, eikä ymmärrä, miksi se joillekin toisille on niin vaikeaa. Sarkasmin tunnistaminen voi myös vaatia vaivaa lukea ensin koko kommentti. Whataboutismi sen sijaan on vähän helpompi tunnistaa.

Miksi siis julkaisijat ovat alkaneet vältellä kommentointia? He eivät sitä yleensä itse perustele, joten pitää arvailla. Yksi syy on varmaankin moderoinnin työllistävä vaikutus silloin kun tiedetään, että aihe nostaa esiin huonoa käytöstä. Toinen syy saattaa olla se, että kyseinen aihe nostaa todennäköisesti esiin mainittua idiotismia ja sen julkaisemisen ei edistä kansalaisyhteiskunnassa osallisuutta tavalla, joka olisi toivottua, koska kommentteja eivät viitsi edes lukea sellaiset ihmiset, joille siitä olisi hyötyä.