Okei.

Sanotaan, että maailma on muuttumassa kovemmaksi. Eipä ole vaikea nähdä tätä. Murhia, tappoja, puukotuksia näkyy joka päivä uutisissa meillä kotosuomessakin. Kuin tv:n Midsomer, jossa englantilaisessa symppisten kylässä vähintään yksi murha kerran päivässä.

Luulisi olevan jo hälyttävää, kun ensihoitajatkin ovat kokeneet väkivaltaa viimeisen kymmenen vuoden aikana koko ajan lisääntyvästi. Siis ihmiset, joiden tehtävänä on auttaa muita. Haloo!

Olipa tässä uutinen, että jotkut eurooppalaiset olivat menneet turisteina Kosovoon tarkoituksenaan ampua lapsia huvikseen Sarajevon kukkuloilta.

Trumpin Amerikka teloitusluontoisesti räjäyttää ihmisiä Karibialla. Tähän liittyen tulee makaaberi mielikuva, jossa meidän pressa luimistelee Trumpin vieressä golfpaidassa. Arvopohjaista realismia? Vai hyötypohjaista realismia?

Siinä samassa tappomeiningissä menee sudetkin, joiden lahtaaminen runnotaan meillä kiireessä läpi ilman demokratiaan kuuluvia huolellisia valmisteluja, vaikutusarvioinneista puhumattakaan.

Ai niin, olihan se eheytyshoitoja kieltävä kansalaisaloite, jolle oikeusministeri sanoi tonninseteli-ilme kasvoillaan (niin kuin aina), että ei tässä nyt ole aikaa tommosiin tällä vaalikaudella. Ihmisten suojelu ei kiinnosta, kun ovat niitä vääränlaisia. Eläimiä. Kuin sudetkin. Ja karhut, ilvekset ja saukot samaan syssyyn.

No, sitten on tietysti vielä rattiraivo, laturaivo ja ... rataraivo, kun kilpailevat kuntoilijat pitävät kiinni etuoikeuksistaan. Onneksi ei ole vielä uimaradoilla ruumiita tullut.

Oli tässä myös uutinen, jossa joku taiteilija oli laittanut kokeeksi kuusi tuolia yleisille paikoille testatakseen miten käy. Ihmiset istuneet tuoleille kiltisti ja loppupäätelmä oli, että ihmisiin voi luottaa, koska eivät pöllineet tai hajottaneet tuoleja.

Eli siis ihmisiin voi luottaa, kun kävelee kaupungilla eikä tule pahoinpidellyksi, puukotetuksi tai muuten vaan murhatuksi.

Okei.

Pahuuden nousukausi menossa.