Pari päivää sitten oli valitettava onnettomuus Airistolla, jossa isompi moottorivene ilmeisesti ajoi takaa päin pienemmän veneen päälle ikävin seurauksin. Tapaus nostaa esiin aikamme kuvan ihmisistä välinpitämättöminä, piittaamattomina, julminakin. Hierarkkisen ihmiskäsityksen, josta ei vielä puhuta avoimesti, mutta se ilmaisee itseään vähän väliä milloin heikompien tylyttämisenä, milloin vihapuheena, milloin raakoina väkivaltatekoina.

Veneilykulttuurissa kehitystä välinpitämättömyyteen on ollut nähtävissä jo vuosia. Yhä isompien ja nopeampien veneiden kuskit ovat kuin 70-luvun hiekkalaatikkojen neppiskisojen pikku öykkäreitä ökyveneiden ratissa.

Joskus ennen vielä kunnioitettiin yhteisiä sääntöjä: liput laskettiin veneissä yöksi, leputtimet oli kaikilla, veneet otettiin vastaan laiturissa. Yhteisten sääntöjen kunnioittaminen oli merkkinä siitä, että muihin voi luottaa. Nykyisenä individualismin kukoistuskautena 'norminpurkutalkoot' ulottuu jo vierasvenesatamiinkin.

Mutta meri on arvaamaton, ihmiset tekevät virheitä ja tekniikka pettää. Nyt saat olla omillasi ja turha odottaa muiden apua. Pidä meripelastuksen puhelinnumero valmiina aina, - tai myy veneesi.

Myötätunto ja välittäminen ovat näköjään katoamassa. Myötätunnon olemusta pohtiva vanha kirjoitus löytyikin tähän juuri sopivasti (julkaistu 12.1.2015):

Onko kylmä?

Vene ryskyy aaltoja vasten. Tuuli vinkuu vanteissa. Sade tuntuu kasvoissa kuin neuloilla pistelisi. Puuska kallistaa välillä venettä niin, että meri kuohuu reunan yli kannelle. Näkyvyys on muutama sata metriä ja meren selkää vielä joitakin merimaileja edessä. Gasti (kipparin kaveri miehistönä) on ensimmäisiä kertoja merellä. Kasvojen ilmeettömyys kertoo jännityksestä. Vilu saa kehon tärisemään satunnaisesti. Sisäänkään ei voi mennä, koska vatsa kääntyisi ylösalaisin veneen keikkuessa.

Miten kippari suhtautuu tilanteeseen? Tässäpä hyvä tilanne miettiä myötätunnon eri merkityksiä. Myötätunto kun liitetään milloin empatiaan, milloin sympatiaan. Suomenkielessä sillä on siis erilaisia merkityksiä. Mielenkiintoista on huomata, että esimerkiksi englantiin se ei edes käänny yksiselitteisesti, ellei sitten halua käyttää compassion-sanaa, joka taas on yksi empatian johdannainen. Käsitteet siis sujuvasti sekaisin, varsinkin kun pohditaan eri kielissä niiden välisiä merkityksiä ja yritetään tulkita niitä. Voisikin kysyä, miksi näinkin tärkeä ihmisyyteen liittyvä asia on niin epäselvästi määriteltävissä?

Yritetään kuitenkin saada jotain selvyyttä tähän kuvittelemalla kipparin suhtautumista eri tavoilla tuohon gastin kärsimykseen.

SÄÄLI

Wikisanakirjassa: "toisen olennon kärsimyksen tai mielipahan herättämä myötätunto". Mutta sääliä käytetään myös kuvaamaan alentuvaa, halveksivaa tai vaivautunutta suhtautumista. Silloin asetutaan toisen yläpuolelle.

Kippari voikin säälistä lausahtaa tai ainakin omissa ajatuksissaan tokaista:

"Voi, voi raukkaa. Olisit pukenut kunnolla päälle. Minulla on ihan lämmin."

Sääli tuskin helpottaa gastin oloa ja saattaa johtaa siihen, että tästä reissusta tuli viimeinen tämän kipparin veneessä.

SYMPATIA

Sympatia sanan alkuperä on kreikankielessä, jossa syn - pathos tarkoittaa kanssa tuntemista. Havainnoija tarkastelee toisen tunnetilaa sympaattisesti silloin kun pystyy itse tuntemaan samalla tavalla. Siten hän voi vahvistaa toisen tunnetta, joka tilanteesta riippuen joskus voi olla hyvä - joskus sitten taas ei.

Kipparimme siis ilmaisee sympatiaa näin:

"Sinun taitaa olla kylmä? Aika kurja keli on."

Niinpä on, kylmää ja kurjaa, miettii gasti. Sanat saattavat hiukan lämmittääkin mieltä, jos gasti huomaa, että kippari tosiaan panee merkille hänen tilansa. Kylmyys ei kuitenkaan kaikkoa kehosta mihinkään.

EMPATIA

Sanan alkuperä on myös kreikassa (em - pathos) ja se tarkoittaa sisällä tuntemista. Empaattinen osaa kuvitella toisen tilan, tunteet ja ajatukset niin kuin toinen itse tuntee ja ajattelee. Havainnoijan ei tarvitse siis itse tuntea samoin, eikä olla samaa mieltä toisen kanssa, mutta hän pystyy ymmärtämään toista ja näkee siten hänet erillisenä. Empaattinen ihminen ei arvota toista, eikä mene mukaan toisen tunnetilaan, vaan hyväksyy tämän sellaisena kuin on.

Empaattinen kipparimme ilmaisee siis:

"Onko sinun kylmä? Näytät ainakin siltä. Varmaan tämä rynkytys tuntuu karsealta kun et ole ennen ollut tällaisessa kelissä. Mutta ihan hyvin tämä vene kulkee, no hätä"

Empaattiset sanat tuntuvat varmasti hyvältä kun kippari näyttää ymmärtävän gastin ahdingon ja ehkä pelotkin vaimenevat hieman kun kippari näyttää olevan kokenut ja rauhallinen. Kylmyys ei silti hellitä mukavista sanoista huolimatta.

(EMPAATTINEN) HUOLI

Nyt tuleekin sitten pieni kielellinen haaste. Nimittäin englanninkielestä löytyy tuo edellä mainittu sana compassion, joka usein käännetään myötätunnoksi. Mutta kun myötätunto sisältyy jo kaikkiin kolmeen edelliseen käsitteeseen, niin miten tämän compassion-myötätunnon erottaa muista?

Compassion määritellään esimerkiksi Wikipediassa näin: "Compassion is the emotion that one feels in response to the suffering of others that motivates a desire to help."

Se on siis tunne, jossa yhdistyvät ymmärrys toisen kärsimyksestä (empatia) ja halu auttaa toista. Compassion yleensä rajataan koskemaan vain toisen ikäviä tunteita, kun taas empatiaa voi tuntea myös toisen ilosta. Compassion sanan vastineena käytetään joskus englanninkielessä käsitettä emphatic concern, jonka voisi kääntää empaattiseksi huoleksi. Huoli kuvaakin hyvin tätä, koska halu auttaa toista johtaa johonkin toimenpiteeseen eli huolenpitoon. Nyt ei siis enää vain tunnisteta toisen ahdinkoa vaan pyritään myös tekemään asialle jotain.

Gastin olotilasta syntyneen huolen sävyttämä kipparimme sanoo siis:

"Sinulla taitaa olla kylmä ja rynkytys ei varmaan tunnu kivalta. Katsoin juuri merikortista, että voisimme vaihtaa suuntaa ja mennä suojaisempaa väylää pitkin. Sinne ei mene kauan. Kun allokko vähän vaimenee saarten suojassa, voisit mennä sisään keittämään kaakaot plöröllä (tilkka brandyä). Kaapissa on yksi ylimääräinen fleecepusakka ja voit heittää sen takin alle, jos on vielä kylmä. Vähän pitempi matka tässä tulee, mutta illaksi ehditään hyvin perille. Mitä mieltä?"

Empaattinen huoli johti siis vastuuntunnon heräämiseen ja luovaan ratkaisuun, jossa tilanne säilyy molempien kannalta mukavana. Gastikin saattaa tulla toiselle reissulle mukaan, eikä katoa seuraavassa satamassa ensimmäisellä bussilla kotiin. Kippari voi olla iloinen kun näkee, että gasti viihtyy. Matkaan meni pitempi aika ja kipparille mieluisat haasteet jäivät meren tuuliselle selälle. Mutta se ei sureta kun hän tietää, että tulee vielä tilanteita, joissa hän voi nauttia taidoistaan kesyttää meren voima.

https://cultureofempathy.com/references/definitions.htm