Onnellinen kansa

Suomalaisille on taas jaettu eväitä itsetunnon kohottamiseen kun uusi raportti kertoo, että Suomi on maailman onnellisin maa. Tulosta voidaan sitten käyttää sopivissa tilanteissa kertomaan epäilijöille, miten hyvin meillä on asiat. Raportti perustuu kyselyyn, jossa tuhannelta satunnaisesti valitulta kansalaiselta kysyttiin puhelimessa ovatko he tyytyväisiä elämäänsä. Kysymys herättää kuitenkin epäilyjä vastausten laadusta js siitä miten ne vertautuvat eri maiden ja kulttuurien välillä.

Jotta laatu saataisiin varmistettua, pitäisi ainakin seuraavat tekijät eliminoida ensin pois:

1. Lohduttomuus

Vastaukseen voi vaikuttaa se, minkälaisia odotuksia vastaajalla on elämälleen. Tyytyväisyys voi tarkoittaa sitä, että ei tiedä mistään paremmasta. On vähään tyytyväinen. Vääristää pisteitä yläkanttiin.

2. Omahyväisyys

Omahyväisyyskerroin vaikuttaa huomattavasti vastauksiin, jos vastaaja on ollut tietoinen kyselyn tarkoituksesta. Omahyväisyys on merkki huonosta itsetunnosta ja se voi olla hyvinkin erilaista eri kulttuureissa. Yhteisöllisimmissä varmaankin vähäisempää ja silloin pisteet laskevat verrattuna yksilöllisyyttä korostaviin kulttuureihin.

3. Toksinen positiivisuus

Toksinen positiivisuus on peräisin Atlantin takaa kulttuurista, jossa pinnallinen Itsen performanssi korostuu yltiöpositiivisuutena. Negatiivisuutta ja yleensäkin huolen esiintuloa pidetään tuomittavana ihmisen menestymisen esteenä. Tyytymättömiä pidetään ankeuttajina ja sellaisen vaikutuksen antamista vältellään kaikin keinoin - varsinkin, jos ymmärretään, että kysymys on vertailusta toisiin ihmisiin.

Raportin tuloksia voi siis tulkita miten kukin haluaa ja ehkä niin on tarkoitettukin. Menee metodologisesti samaan kategoriaan kuin teen lehdistä ennustaminen.