Peitelty ideologia

Viime aikoina on ollut jonkun verran julkisuudessa keskustelua koulutusuudistuksista, joiden tavoitteena on lisätä oppilaan itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta opiskelussa. Kritiikkiäkin niin sanottu ilmiöoppiminen sekä käänteiseksi oppimiseksi tai flippaukseksi nimetyt uudistukset ovat saaneet kun samaan aikaan PISA-tulokset ovat tipahtaneet.

Uudet ajatukset ovat tietenkin aina tervetulleita kaikilla elämän aloilla. Viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana ainakin seuraavat käsitteet ovat tulleet tutuimmiksi meilläkin:

Uusliberalismi
Positiivinen psykologia
Mindfulness
Ratkaisukeskeisyys
Sosiaalinen konstruktivismi
Käänteinen oppiminen

Miksi juuri nämä mainittu? Onko näillä jotain yhteistä? Ainakin ne ovat kaikki alkujaan Amerikan Yhdysvaltojen rikkaan kulttuurin ja tieteen saavutuksia.

Mutta katsotaanpa USA:ta hieman numeroiden valossa:

Bruttokansantuote/IMF (190 maata): USA 1. Suomi 44. (Bangladesh 43.)

HappyPlanetIndex (140 maata): USA 108. Suomi 37. (Costa Rica 1.)

CO2 päästöt/henk/vuosi (2013): USA 16,4t Suomi 8,5t (Nepal 0,2t)

PISA - koulutus 2015 (73 maata): USA 30. Suomi 7. (Singapore 1.)

GINI - tuloeroindeksi (162 maata): USA 103. Suomi 10. (Islanti 2.)

Murhia/100.000 asukasta: USA 5,35 Suomi 1,42 (Islanti 0,30)

GlobalPeaceIndex (163 maata): USA 121. Suomi 15. (Islanti 1.)

Näyttää siis siltä, että USA on onnistunut saavuttamaan verrattoman aseman vauraudessa, mutta sen seurauksena tai siitä huolimatta ei ihan yllä samaan tasoon onnistuneena yhteiskuntana maapallon kansakuntien joukossa kun mittareina ovat kansalaistensa sivistys, turvallisuus, hyvinvointi ja ympäristön kestävyys.

Voidaan ajatella, että monet yhteiskunnalliset toiminnot kuten esimerkiksi koulutus saavat vaikutteita vallitsevien arvojen heijastuksista kehittyessään. Niitä tulisi siis myös tutkiskella siinä valossa, eikä irrallisina ilmiöinä. Kun edellä esitetty lista uusista ajatussuunnista on peräisin rapakon takaa, pitäisi ne myös nähdä siellä vallitsevan ideologisen suuntauksen mukaisina.

Listan ajatusmallit ovat kaikki samaa jatkumoa, joka on saanut alkunsa uusliberalististeen talousajatteluun perustuvasta ihmiskuvasta. Ihmisen arvo määräytyy siinä taloudellisen vaurauden ja sosiaalisen menestyksen mukaan ("The American Dream"). Se edustaa hyvin kapeaa käsitystä inhimillisestä olemuksesta. Sen vaikutuksesta yhteiskunnallisen toiminnan kohteena oleva ihminen redusoituu itsekkääksi ja omaa etua tavoittelevaksi sosiaaliseksi kilpailijaksi, joka on tämän ideologian mukainen ihanteellinen yksilö.

Tavoitteena länsimaisissa kulttuureissa on ollut muokata ihmisten käyttäytymistä kohti tätä ihannetta erilaisin keinoin, joita pikkuhiljaa on ujutettu politiikkaan, työelämään, hyvinvoinnin edistämiseen ja nyt siis myös koulutukseen. Tulokset USA:ssa näkyvät edellä mainituissa sijoituksissa ja numeroissa.

Kukaan ei halua tunnustaa olevansa uusliberalisti. Se on käsitteenä leimattu haukkumasanaksi, jota käyttävät vain ideologiaa kritisoivat tahot. Sen takana oleva ihmiskäsitys on myös vaiettu pois keskusteluista ja sen avulla ideologiaa on voitu viedä peiteltynä yhteiskunnan eri tasoille. Ideologian mukaisen puheen tunnistaa esimerkiksi sanoista "ei ole vaihtoehtoja...". Aika on tehnyt tehtävänsä ja valtaosa länsimaisten yhteiskuntien kansalaisista ei enää osaa edes tunnistaa talousajatteluun perustuvaa ihmiskäsitystä itsessään. Kun ei ole vaihtoehtoja.