Positiivinen ja negatiivinen kehä

16.09.2020

Kriisi on poikkeustila, joka uhkaa organisaation pääomaa. Jotenkin näin kriisi määritellään. Kriisejä meillä onkin. On ympäristökriisi, koronakriisi ja talouskriisi. Pääoman luonne on vain näissä erilainen. Mikähän näitä voisi yhdistää? Jos se löytyisi, eikö kannattaisi lopettaa samalla iskulla kaikki kolme kärpästä kiusaamasta?

Aloitetaan vaikka talouskriisistä. Taloudellista pääomaa uhkaa sen tuoton heikkeneminen, joka johtaisi pääoman arvostuksen putoamiseen ja siten pääaoman arvon romahdukseen. Sen estämiseksi tarvitaan jatkuvaa talouskasvua. Siitä pitävät huolen kuluttaja-työntekijät taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Talouskriisi on pysyvä olotila, koska mikään määrä kasvua ei riitä. Vain kriisin syvyys vaihtelee. Nollakasvu on jo ikävä kriisi, taantuma vakava.

Talousjärjestelmään on siten luotu kriisi oleelliseksi osaksi sitä. Järjestelmänhän ovat luoneet ekonomistit. He saavat siitä myös leipänsä, kun ekonomisteja tarvitaan kriisiviestintään. Monet poliitikotkin tarvitsevat talouskriisiä elääkseen. Samaan joukkoon kuuluvat myös useat toimittajat. Tämä on kätevää, koska siitä tulee itseään ruokkiva positiivinen kehä.

Ympäristökriisi johtuu talousjärjestelmästä eli siis talouskriisistä. Mutta koska talouskriisi ei johdu ympäristökriisistä, niin se ei ekonomisteja huoleta, kun leipä ei pöydästä lopu. Jotta tämä huolettomuus ei näyttäisi kovin epäeettiseltä, ekonomistit tarjoavat ympäristökriisin ratkaisuja. Nimiksi näille on keksitty muun muassa päästökauppa ja hiilivero. Ne ovat kuitenkin osa samaa talouskriisiä, joka on ympäristökriisin aiheuttanutkin, joten ekonomistit kavereineen niin sanotusti viilaavat linssiin.

Koronakriisi (terveyskriisi) taas johtuu ympäristökriisistä. Tauti on zoonoosi eli eläimestä ihmiseen tarttunut tauti. Se leviää ihmisiin, kun taloudellinen toimeliaisuus kaventaa ympäristön elintilaa. Korona nyt vain on yksi terveyskriisi. Lisää on kuulemma tulossa. Nilkat kastuu.

Terveyskriisi syventää talouskriisiä, koska taloudellinen toimeliaisuus vähenee ja lisää siten pääoman katoamisen uhkaa. Terveyskriisi ei sinänsä uhkaa pääomaa, koska virukset eivät pääomaan tartu. Sen omistajatkin ovat aika hyvin suojassa. Tauti tarttuukin pääasiassa niihin ihmisiin, joita pääoma tarvitsee talouskriisin ylläpitämiseen, eli kuluttaja-työntekijöihin.

Talouskriisistä seuraa siis ympäristökriisi, josta seuraa terveyskriisi, joka syventää talouskriisiä. Syntyy negatiivinen kehä. Kehän voisi katkaista ainoastaan lopettamalla talouskriisi. Mutta sitähän eivät lopeta ekonomistit ja se on hyvin ymmärrettävää, koska leipä loppuisi pöydästä.

Tästä tekee erityisen tuhoisan se, että nuo kehät on kytketty toisiinsa. Talouden rattaat.