Reboot: edit

16.03.2021

Ihmiskunta tarvitsisi uudelleenkäynnistyksen. Vanhat tavoitteet vievät kohti katastrofeja, joista esimakua on jo saatu. Mikä meni pieleen?

Alla olevasta linkistä ladattavassa kirjoituksessa ruoditaan vallassa olevaa ihmiskäsitystä ja moraalijärjestelmää, jotka vaatisivat hieman muutosta. Muutos tekee kylläkin aina vähän kipeää ja vaatii rohkeutta - ja luovuutta.

Edit:

Reboot-kirjoituksessa esitettyjä ajatusmalleja voi pitää yhtenä työkaluna, kun havaintoja ihmisen maailmasta tulkitsee.

  • Ahaa, tuossa puhutaan itse asiassa identiteetin rakentamisesta!
  • Tässä jutun kohde väistelee vastuutaan eli ei kykene käsittelemään syyllisyyden tunnettaan.
  • Tuo näyttää selvältä typeryydeltä.
  • Hierarkkinen ihmiskäsitys paistaa läpi monessa tavassa hahmottaa ihmisten välisiä suhteita.
  • Vaikutusarvioinnin virheet on peruskauraa, kun vastustetaan muutosta.

Maailma alkaa näyttäytyä hieman erilaiselta ja se saattaa pikkuhiljaa muuttaa omia käsityksiä uusien näkökulmien vaikutuksesta. Siis, jos on siihen valmis.

Mitä tulee kirjoituksessa mainittuun buddhalaisuuteen, se varmaankin vieraannuttaa monia. Tässäkin avoin suhtautuminen ja vanhoista tottumuksista irti päästäminen helpottaisi. Eihän buddhalaisuutta tarvitse omaksua uskontona vaan viitekehyksenä yhdeksi tavaksi mallintaa näkemyksiä ihmisestä.

Joka tapauksessa selvä yhteys löytyy näistä kolmesta avainkäsitteestä:

identiteetti, syyllisyys ja typeryys (tai siis älyllinen epärehellisyys)

Kolme buddhalaisuuden perussyytä kärsimykselle ovat:

ahneus (greed), viha (aversion) ja tietämättömyys (ignorance).

Identiteettien shoppailun kylkiäisenä tulee ahneus. Se on myös talousajattelun energiaa.

Syyllisyyden tunne kääntyy usein vihaksi, jos sitä ei pysty kohtaamaan. Häpeän pelko saa torjumaan syyllisyyden kohdistamalla hyökkäys muihin. Toisten syyllistäminen kertoo vihasta. Jos syyllisyys jalostuu huoleksi ja vastuuksi, se puolestaan kertoo rakkaudesta.

Älyllinen epärehellisyys on henkistä laiskuutta ja luovuuden puutetta. Siihen viittaa myös buddhalainen käsite ignorance.

Jos siis nämä ihmisen kolme vajavuutta on jo tunnistettu 2.500 vuotta sitten, miksi ne pitäisi jättää huomiotta? Kysymys on vain kielestä. Ei siihen pitäisi jäädä kiinni.