Rewind

Taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg sanoo Huominen on huonompi-podcastissa, että meillä ei ole edes teoreettista tietämystä (!?) eikä osaamista muusta kuin talouskasvusta, joka on jatkunut 1800-luvulta asti. Kukaan ei halua palata aikaan ennen sitä. Tätä vaihtoehdottomuuttahan talousoppineet jakavat mielellään ja vastaansanomaton argumentti on se, että pitäisikö palata kivikaudelle. Väite on absurdi ja osoittaa älyllistä epärehellisyyttä muutamastakin syystä.

Toteutuneelle kehitykselle ei tosiaan ole vaihtoehtoa. Ei ole rinnakkaistodellisuutta, jossa asiat olisivat edenneet toisella tavalla. Se ei estä kuitenkaan ajatusta siitä, että asiat olisivat voineet mennä toisinkin, jos yhteiskuntien reunaehdot olisivat olleet toiset. Ja niitähän voimme muuttaa ihan vapaaehtoisesti. Jotkut asiat olisivat voineet mennä huonomminkin, mutta jotkut taas paremmin.

Menneisyyteen palaamisessa ei lisäksi otetaan huomioon sitä, että saisiko mukaan ottaa nykytiedon. Se ei liene mahdollista, koska se vaikuttaisi kehitykseen arvaamattomasti ja voi olla, että tuota podcastiakaan ei olisi koskaan tehty. Silti ajatus siitä, miten maailma olisi kehittynyt, jos nykyiset ongelmat olisivat olleet tiedossa jo pari sataa vuotta sitten on kiehtova. Epäilemättä joiltakin virheiltä olisi vältytty ja hyvät asiat olisivat voineet mennä vielä paremmin.

Siksi tuntuukin kummalliselta, että nykyiset viheliäiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ovat saaneet kehittyä, vaikka jo 70-luvulla oli tiedossa mitä tulee tapahtumaan. Tämän vahvisti Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Tallas Ykkösaamussa eilen.

Tiede- ja teknologiauskovaisten skenaarioissa perustellaan kehitystä usein sillä, että monet hienot keksinnöt ovat tulleet ikään kuin kaupan päälle. Kuussa käynti edesauttoi mikropiirien kehitystä, kilpa-autoilussa kehitettiin kaksoiskytkinvaihteisto ja monet lääketieteen keksinnöt ovat lisänneet hyvinvointia. Pitäisikin kysyä, miksi niitä ei olisi voinut kehittää muutenkin? Jos ihmiskunnan luovuutta ja tiedollisia resursseja olisi suunnattu jollain toisella tavalla, nämä keksinnöt olisivat saattaneet syntyä joka tapauksessa. Kuinka paljon näitä resursseja on sitten hukattu kaiken maailman turhakkeiden kehittelyyn? Jos kehityksessä olisi ollut enemmän viisautta ja kokonaisnäkemystä, hyvät asiat voisivat olla nyt parempiakin ja huonoilta vältytty.

BKT on ihmiskunnan historiassa verrattain uusi käsite. Se syntyi 30-luvun lamakauden ja toisen maailmansodan seurauksena. Jos sitä suureen kärsimykseen johtanutta hulluutta ei olisi tullut, ehkä meillä ei olisi ollutkaan BKT:tä ohjaamassa kehitystä. Kukapa tietää, mitä olisi tapahtunut. Aika monet ihmiskunnan hienot keksinnöt ovat joka tapauksessa syntyneet jo ennen kuin talouskasvusta on tullut uskonto. Ihminen kun on luonteeltaan utelias ja kekseliäs ilman voitontavoitteluakin.

Elämä ilman talouskasvua olisi helppo toteuttaa. Tehdään laki, joka kieltää BKT:n laskemisen. Katsotaan sitten miten käy.