Saastuttaja maksaa, mutta mistä?

"Saastuttaja maksaa" on usein kuultu ajatus oikeudenmukaisuudesta silloin kun aiheena on ympäristönsuojelu. Mutta mistä saastuttaja oikeastaan maksaa? Se riippunee siitä onko kyseinen saastuttaminen sallittua vai ei.

Jos se ei ole sallittua, niin silloin puhutaan ympäristörikoksesta ja siitä on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Saastuttaja joutuu vastuuseen tekosistaan ja joutuu maksamaan haitan korjaamisesta. Rangaistuksen pelossa hän pyrkii välttämään saastuttamista.

Jos saastuttaminen taas on sallittua, niin silloin saastuttaja maksaa saastuttamisesta. Hän saa saastuttaa, mutta joutuu siitä maksamaan. Ympäristönsuojelulain mukaan saastuttaminen on sallittua, jos siitä ei ole taloudellista tai terveydellistä haittaa kenellekään. No, on siellä mainittu haittaa luonnolle ja sen toiminnoille (5§ 2a), mutta eipä siitä jostain syystä hirveästi välitetä.

Kun nyt sitten puhutaan paljon CO2-päästöistä, niin kumpaa tarkoitetaan? Saa saastuttaa, mutta joutuu maksamaan, vai tehdään se niin kalliiksi, että ei kärsi saastuttaa? Nämä tuntuvat menevän sujuvasti sekaisin keskusteluissa. Laitetaanko haittaveroja siksi, että saastuttamisesta joutuu maksamaan jollekin jotain vai että saastuttaminen oikeasti vähenisi?

SYKE on juuri julkaissut raportin, jossa kerrotaan muun muassa kuinka paljon kotitaloudet päästävät kasvihuonekaasuja ilmaan ja samalla myös paljonko he siitä maksavat. Alla olevasta taulukosta näkyy eri kulutushyödykeryhmien osuus sekä menoista että päästöistä ja lisäksi siihen on laskettu näiden suhde (2015). Tuosta suhteesta käytetään myös nimitystä päästöintensiteetti eli kuinka paljon hiilidioksiidia saa tupruttaa ilmaan eurolla. Mitä suurempi luku sitä suurempi syntitaakka saastuttajalla on.

Suurin syntitaakka on näköjään yksityisajoneuvojen käytöllä. Se on noin seitsemänkertainen verrattuna keskimääräiseen kuluttamiseen. Autoilija on silti saanut syntinsä anteeksi, koska autoilua ei ole tehty ympäristörikokseksi, vaikka terveydellistä haittaakin siitä tutkitusti on.

Jotta tuo syntitaakka olisi samaa tasoa kuin muulla kuluttamisella, polttoaineiden hinnan pitäisi olla siis seitsemänkertainen eli litra bensaa pitäisi maksaa yli kympin. Silloin se vastaisi noin puolta kotitalouden koko menoista. Voi olla varma, että kulutus vähenisi reippaasti, mutta vaikea uskoa, että löytyy poliitikkoa, joka tätä ehdottaisi.

Mitä he siis tarkoittavat, kun he puhuvat haittaveroista? Trendi tuntuu olevan se, että verotuksen painopistettä halutaan siirtää työn verotuksesta näihin haittaveroihin. Samalla kun bensan hinta nousee, käteen jäisi palkasta enemmän rahaa. Tuskin vähentäisi kulutusta.

Sitä paitsi, jos julkisen talouden kestävyyttä pidetään herkkänä asiana, niin parempi olisikin, ettei kulutus vähene. Nimittäin, jos kulutus vähenee, niin verotulot myös vähenevät eli kestävyysvaje kasvaisi. Itse asiassa, jos kulutuksen halutaan vähenevän, niin ansiotuloverotusta pitäisikin kiristää, jotta tasapaino säilyisi. Verotuksen painopisteen siirtämisellä haittaveroihin ei ole siis tarkoituskaan vähentää haittoja, vaan jotain ihan muuta.

Yritäpä siis ymmärtää, mitä poliitikko tarkoittaa kun hän sanoo, että "saastuttaja maksaa". Kuka maksaa ja mistä? Jos ei selviä, niin se ei ole sinun vikasi. Jos poliitikoilla on pallo hukassa, niin kenen tätä maata pitäisi johtaa pois viheliäisistä ongelmista kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, luonnonvarojen ylikäyttö ja ympäristön saastuminen?