Sananvapaus ja idiotismi

Sananvapaus on kiistaton ihmisoikeus demokraattisissa yhteiskunnissa. Samoin on idiotismi. Ketään ei kielletä olemasta idiootti ellei vahingoita muita tai riko lakia. Se voi olla moraalisesti epäsuotuisaa, mutta meitä on moneksi ja idiotismi kuluu kirjoon.

Mitä tarkoittaa idiotismi? Sen voisi määritellä käytökseksi, jossa poiketaan turhan paljon oletetusta kontekstista. Toisin sanoen, jos puhutaan lasten vaipanvaihdosta niin ei ole fiksua alkaa selittämään sisävesikalojen sukupuolielämästä. Idiootilla saattaa olla myös tarve tuoda esiin omaa persoonaansa tai jotain omaksuttua agendaa sellaisissa yhteyksissä, joissa kukaan ei ole siitä kiinnostunut. Idioottista on myös tunkea kirjaimellisesti sama sanoma läpi joka tuutista itseään toistaen loputtomiin.

Sananvapaus ja idiotismi ovat huono yhdistelmä, koska ne ovat erikseen yhteisöllisesti sallittuja, mutta yhdessä haittaavat yhteiskunnallista keskustelua varsinkin näin someaikana kun jokainen saa sanoa mitä mieleen tulee missä vaan, ellei sitten joku viitsi nähdä vaivaa moderoimalla eli suodattamalla idiotismia pois sananvapauden tilasta.

Ihmetellä sopii, miksi vastuullinen journalismi sallii idiotismin niinkin laajasti. Ammattitaitoiset toimittajat koostavat juttuja tärkeistä aiheista ja sitten kansalaiset saavat sananvapauden nimissä kommentoida näitä stooreja idiotismeilla. Mitä siitä seuraa kun idiotismia ei suodateta pois?

Ensinnäkin se vie turhaa tilaa rakentavalta keskustelulta. Toiseksi se vahvistaa itse itseään eli idiotismi kasvaa ja leviää kansan keskuudessa heikentäen älykkyysvarantoa. Joskus kyseessä on puhdasmuotoinen idiotismi, mutta tiedetään, että eräät toimijat käyttävät idiotismia välineenä sekaantuessaan yhteiskunnalliseen toimintaan sitä murentaen.

Sananvapautta tukeva yhteiskunta on ikään kuin jumissa tämän ilmiön kanssa. Toisaalta se antaa mahdollisuuden osallisuuteen, mutta samalla tappaa kiinnostuksen seurata keskustelua, johon kaikki voisivat osallistua. Ennen pitkää kukaan idiotismista vapaa kansalainen ei viitsi enää lukea kommenttipalstoja, joten niiden merkitys kansalaiskeskustelun mahdollistajana taantuu aikaan ennen internettiä. Monet toimijat ovatkin päättäneet jättää kommentoinnin mahdollisuuden kokonaan väliin. Harmi, koska aina kannattaa keskustella.