Scifi-tarinaa

Katsotaanpa miltä maailma näyttää vuonna 2050, jos ihmisten elämä vielä silloin perustuu nykyiseen talousjärjestelmään, joka tarvitsee tuekseen talouskasvua. Oletetaan, että kasvu on maltillinen 2% vuodessa.

Alla olevassa taulukossa on laskettu luonnonvarojen kulutus (DMC ind = materiaalivirtojen indeksi), joka riippuu maapallon väkiluvusta, talouskasvusta ja materiaalituottavuudesta. Materiaalituottavuus tarkoittaa talouden arvon (BKT) ja materiaalivirtojen (DMC) suhdetta.

1. Lähtotaso vuonna 2015: materiaalituottavuus (BKT/DMC) saadaan yhtälöstä laskemalla. Vertailukerroin on taulukossa oikealla.

2. BKT:n kasvu 2%:n vuosivauhdilla tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 se on 6,6 kertaa suurempi kuin vuonna 2015. Luonnonvarojen käytön pitäisi siis olla myös 6,6 kertaa tehokkaampaa, jotta materiaalivirtojen suuruus säilyy samana. Toisin sanoen saman määrän luonnonvaroja pitäisi tuottaa 6,6 kertaa enemmän kansantuloa.

3. Koska luonnonvaroja käytettiin vuonna 2015 puolitoista kertaa maapallon vuosittaisen kestävyyden määrän, niin kestävän kehityksen pitäisi tiputtaa luonnonvarojen käyttöä kolmanneksen verran keskimäärin maailmassa (Suomessa kolmanteen osaan!). Materiaalituottavuuden pitäisi parantua silloin 15-kertaiseksi vuoteen 2015 verrattuna.

4. Oletetaan, että ihmisten määrä kasvaa (n. 7 > 9 miljardia). Kun tämä huomioidaan myös, niin materiaalitehokkuuden pitäisi parantua noin 20-kertaiseksi vuoteen 2015 verrattuna.

Mitä se tarkoittaisi? Millaisessa maailmassa ihmiset elävät silloin? Äkkiä tulee mieleen tieteistarina, jossa kaiken tarvittavan energian lähteenä on laite, jolle riittää käyttövoimaksi pelkkä vesi. Ruokaa tuotetaan pienissä uuneissa, joihin syötetään ainesosat kapseleina, joita saa kun tilaa pienen pörriäisen, joka kuljettaa kapseleita ilmojen teitä suoraan kotiin. Teleporttaus on keksitty, joten matkustamiseen ei tarvita sen kummempia kulkuneuvoja. Ihmiset elävät pienissä hajallaan olevissa kyläyhteisöissä ja muu luonto on jätetty rauhaan odottamaan lajien palautumista. Valtiot luovat rahaa talouskasvun ylläpitämiseksi ja ihmiset toteuttavat omaa wellness-unelmaansa huolia vailla.

Politiikan suuntaan ei kannata katsoa tämän unelman toteuttamiseksi kun tietää miten soten kävi ja kuunteli eilisen YLE:n vaalikeskustelun liirumlaarumit ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ja kun sekin on vain yksi osa talouskasvuun perustuvan elämäntavan vaikutuksia. Vai uskooko kukaan, että poliitikot ymmärtäisivät tämän viestin, jota jutun ensimmäisessä linkissä sen kirjoittajat tuovat esiin:

"Talouskasvua edellyttäviin näkemyksiin on sisällytettävä täsmälliset kuvaukset siitä, millä talouden sektoreilla ja miten kasvu tapahtuu niin, että materiaalien kokonaiskulutus ei lisäänny ja miten se tuottaa laaja-alaista inhimillistä hyvinvointia, jonka pitäisi olla varsinainen tavoite. Miten siis Suomessa saadaan 6,6 kertaa enemmän rahamääräistä arvoa jokaisesta käytetystä materiaalitonnista, kun tonneja käytetään alle yksi kolmasosa nykyisestä? Pelkkä oletus tai toivomus irtikytkennästä ei riitä, vaan tarvitaan uskottava ja empiirisesti todennettavissa oleva skenaario."

Edit:

Kas, kas, juuri ilmestyi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle raportti aiheesta. Luulisi, että alkaa kohta kiinnostamaan. Jäämme kuulolle...