Sivistyksen alasajo käynnissä?

On kuin joku olisi vetänyt tulpan irti ja sivistys on valumassa kuohuen viemäristä alas. Tällainen ajatus tulee kun seuraa mitä maailmassa tapahtuu.

Nyt pitää jo heti oikaista mahdollinen väärinkäsitys. Sivistyksellä käsitteenä tässä tarkoitetaan työkalua ymmärryksen aikaansaamiseksi niin kuin käsitteiden tarkoitus on yleensäkin. Se on väline, joka pyrkii auttamaan ymmärtämään ilmiöitä ihmisen elämismaailmassa. Ymmärryksen välittyminen riippuu siitä sopiiko se työkaluna jonkun käteen hyvin vai huonosti. Vain sillä on merkitystä. Siihen ei liity siis mitään totuusarvoa, josta voisi olla samaa tai eri mieltä. Jos se ei sovi omaan käteen, kannattaa hankkia joku muu.

Pitää siis määritellä, mitä sivistyksellä tässä tarkoitetaan, koska se voi pitää sisällään eri ihmisille eri merkityksiä ja työkaluksi se kelpaa vain, jos tiedämme mitä se on, mistä tarttua kiinni.

Wikipediassa sivistykselle on annettu yleisesti kuvattuna kolme peruskomponenttia:

1. Tieto

2. Henkinen kehittyneisyys

3. Avarakatseisuus

Yksinään mikään näistä ei riitä. Vain tietoon tukeutuminen tarkoittaisi kirjaviisautta tai yleissivistystä. Henkinen kasvu tuskin olisi mahdollista ilman tietoa maailmasta ja avarakatseisuus ei ole mahdollista ilman henkistä kypsyyttä.

Tiedon voisi ajatella olevan joukko yhteisesti sovittuja symboleja, joilla merkitään joku tietty havainto: taivas on sininen, hauki on kala. Tieto mahdollistaa kielen avulla ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Vuorovaikutuksen laatua voidaan pitää yhtenä sivistyksen mittana. Tiedon omaksuminen yksinään ei riitä. Sivistykseen tarvitaan myös kykyä käyttää tietoa ymmärryksen välittämiseen ihmisten välillä. Laadulla tarkoitetaan kykyä välittää ymmärrystä ja myös vastaanottaa sitä.

Henkinen kehittyneisyys on ihmisen kasvua kohti biologisten viettien ja sosiaalisten paineiden ylittämistä. Biologisten viettien ylittäminen tarkoittaa tässä lähinnä sitä, että ihminen tulee tietoisemmaksi kehollisista vieteistään ja oppii hallitsemaan halujen välitöntä tyydyttämistä. Sosiaalisten paineiden ylittäminen taas tarkoittaa sitä, että hän oppii tunnistamaan sisäistetyt, kerrostuneet motivaatiot itsessään ja kehittää kyvyn välttää ristiriitoja näiden välillä. Hän oppii tietämään mikä on minua ja mikä muita.

Avarakatseisuus on luovaa kokemista. Se mahdollistaa uuden kokemukseen liittämisen menneeseen ja samalla se luo uutta sisältöä mielen maisemaan.

Aivan samoin kuin luovuus, jota virheellisesti pidetään vain joidenkin poikkeusyksilöiden ominaisuutena, myös sivistyksen kehittyminen on mahdollista kenelle tahansa. Kasvatuksella on suuri merkitys ja meidän korkeatasoinen koulujärjestelmämme on antanut hyvät eväät suurimmalle osalle sivistyksen kehittymiseen. Olemme ylpeitä siitä, että Suomi on kärjessä monella mittarilla kun sivistystä mitataan.

Tai, on ollut aikaisemmin. Suunta on ollut viime vuodet alaspäin kun pisatuloksetkin sakkaa. Koulutuksessa on alettu korostamaan osaamista sivistyksen kustannuksella. Sivistys kun ei ole talouden näkökulmasta tehokas resurssi. Osaaminen on.

Tiedon merkitys on myös muuttumassa. Tieto on toki aina merkinnyt valtaa, mutta nyt tiedon omistamiseen on keksitty uusia sääntöjä. Tiedevastaisuus on nousemassa. Puhutaan faktojen jälkeisestä ajasta, jossa tiedon ja siten myös ymmärryksen tietoinen hämärtäminen edistää sellaisia valtapyrkimyksiä, joiden tarkoituskin on ajaa sivistystä alas.

Ilmapiiri on muutenkin muuttumassa kovemmaksi ja vähemmän avarakatseiseksi. Ökyrikkaiden asenteet tuoreessa tutkimuksessa paljastavat eriarvoisuuden hyväksynnän kasvaneen, vihamielisyys on lisääntynyt vähemmistöjä kohtaan ja poliitikot saavat tappouhkauksia.

Avarakatseisuuden vastakohta, umpimielisyys, näkyy kuplautumisena ja ryhmäytymisenä. Some lienee vauhdittanut tätä. Keskustelut puuroutuvat kun luetun ymmärtäminen ei onnistu. Puhutaan toisten ohi. Ei kovin sivistynyttä.

Onko sivistys siis todella hupeneva ihmismielen luonnonvara? Tätä mieltä olivat kirjailija Arno Kotro ja esseisti Antti Nylen YLE:n ohjelmassa vuonna 2011:

"Sivistys on sellaista, että antaa toisille tilaa ja jopa niin, että suojelee muita itseltään."

"Rehellinen junttius on bluffia. Siihen ei liity muutoksen halua ja aktiivisuuden pyrkimystä."

"Uteliaisuus ja vilpitön kiinnostus ihmisten asioihin kuuluu sivistykseen."

Keskustelijat toteavat, että sivistys on enemmän hyve-eettinen kysymys kuin tiedollinen. Sivistyksen alasajoa vauhditetaankin nykyisin mitätöimällä ihmisen eettisen ymmärryksen merkitys viittaamalla 'hyvesignalointiin' ja 'moraaliposeeraukseen'.

Eipä oikein löydy keinoja laittaa se tulppa takaisin paikoilleen. Hiljalleen sivusta vain seurataan kun altaan täyttää viha, tuhoavuus ja tahto valtaan.