Sivistyksen ulottuvuudet, osa 3

Seuraavassa tarkastellaan hieman sivistyksen kolmatta ulottuvuutta eli ihmisen suhdetta aikaan. Suhde on hyvin irrationaalinen. Me emme oikein saa ajasta käsitteenä kiinni. Nyt on alettu pohtimaan vakavasti jopa sitä, mitä oli ennen suurta pamausta. Aikaa on vaikea hallita, vaikka ihminen pyrkiikin aina kaikkea hallitsemaan. Aina on liian kiire.

Hallintaa helpottamaan onkin sitten keksitty ajatus siitä, että aikaa ei ikään kuin ole, vaan elämme aina samassa hetkessä: tässä ja nyt, carpe diem. Tämän ajatuksen yleistyminen on tapahtunut samaan aikaan kun länsimainen kulttuuri on siirtynyt hedonistiseen individualismiin. Taustalla on talouden vallan pyrkimykset tehdä ihmisistä superkuluttajia, joiden panosta taloudelliseen toimeliaisuuteen edistetään tekemällä ajattelusta mahdollisimman yksiulotteista: don't worry be happy.

Erään tavaramyyntiä edistävän toimialaliiton jäsenille tehtiin aikanaan kysely, jossa haluttiin tietää olisiko hyvä lisätä asiakkaiden koulutusta, jotta he ymmärtäisivät paremmin, miten tuotteita käytetään ja hankitaan. Vastauksissa oli kuvaavaa tämä kommentti:

"Mitä vähemmän ne tietää, sitä enemmän ne ostaa."

Tässä-ja-nyt-ajattelussa pyritään siihen, että menneisyyden murheissa ei tarvitse märehtiä. On parempi elää tässä hetkessä ja nauttia siitä. Tulevaisuuttakaan ei kannata miettiä, koska se sitten tulee aikanaan riippumatta siitä pohtiiko sitä juuri nyt. Mikä otollinen mielentila shoppailulle!

Toinen aikaan liittyvä vaikea asia hahmottaa on aikaikkuna. Ihmisen on vaikea suhteuttaa tapahtumia ajalliseen jatkumoon. Annetaanpa pari esimerkkiä.

Ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydessä puhutaan hiilinieluista. Sillä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa ilmakehän hiilidioksidi sitoutuu kasveihin yhteyttämisen vaikutuksesta ja samaan aikaan sitä vapautuu ilmakehään kun kasviperäiset aineet hajoavat joko itsestään tai kun niitä poltetaan. Vaikka kysymys on ajassa tapahtuvasta dynaamisesta toiminnasta, niin ihmiset kuitenkin puhuvat hiilinieluista vain kuutiometreinä.

Toinen hyvä esimerkki aikaikkunan ymmärtämisen vaikeudesta liittyy koiranpennun hankkimiseen. Pentukuume iskee ja koiran elämän aikaikkunan ymmärtäminen jää silloin ajattelun ulkopuolelle. On vaikea hahmottaa sitä tosiasiaa, että sama koira saattaa vielä pyöriä mukana reilun 10 vuoden päästä ja siinä välissä on ihmisen elämä ehtinyt muuttua aika paljon. Toisaalta taas ne, joiden mielestä köyhällä ei saisi olla koiraa, eivät välttämättä hekään ymmärrä aikaikkunan merkitystä eli pentu on saatettu hankkia jo kauan ennen työttömyyttä. Piikillekö se pitäisi viedä?

Sivistyksen kannalta ajan olemuksen ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että saamme ensinnäkin kerättyä tietoa menneisyyden tapahtumien kautta. Ymmärrämme sitten paremmin uusien havaintojen merkityksiä luovan kokemisen kautta. Se kyky taas on henkisen kasvun tuotoksia. Avarakatseisuutta taas tarvitaan kun tietoa ja ymmärrystä käytetään luovasti suotuisten valintojen tekemiseen tulevaisuudessa. Ajantajulla ja sivistyksellä on siis selvä yhteys.

Ajantaju on edellytys vastuullisuuteen. Silloin on mahdollisuus nähdä syy/seuraus-suhteita. Hylkäämällä aika, hylkäämme tiedon menneisyydestä ja on mahdotonta toimia vastuullisesti, jos emme suuntaudu tulevaisuuteen sen tiedon ja ymmärryksen varassa, jonka olemme saaneet kokemuksien ja oman ajattelun kautta.

Tässä-ja-nyt, carpe diem, mindfulness, mitä niitä nyt on. Varsinkin mindfulness on muokattu länsimaiseen yksilökeskeiseen kulttuuriin sopivaksi ja sen juuret on tietoisesti hukattu. Buddhalaisessa kontekstissa mindfulness tarkoittaa nimittäin juuri sitä, että pidetään mielessä (mindful) menneisyydessä opitut opit ja rakennetaan tulevaisuuden polkua tavoitteena kärsimyksen loppuminen. Thanissaro Bikkhu:

"... yet meditation isn't just a passive process of being non-judgmentally present with whatever's there and not changing it at all. Mindfulness keeps stitching things together over time, but it also keeps in mind the idea that there's a path to develop, and getting the mind to settle down is a skillful part of that path."

Sivistyksen vastaiskuun voisikin ottaa ajatuksia buddhalaisuudesta. Ainakin siihen kannattaisi tutustua kaikkien, jotka ovat nyt huolissaan sivistyksen alasajon uhkasta.