Sivistyksen vastaisku

Viheliäisten ongelmien ratkaisuun vaaditaan toimia poliitikoilta. Mutta kun se ei toimi ja aika ei riitä.

Demokraattisessa poliittisessa järjestelmässä on kyse vallasta, jonka äänestäjät antavat. Siitä näyttää aina tulevan sellainen, jossa on kaksi vastavoimaa, jotka vuoroin saavat valtaa. Pitkään nuo kaksi vastavoimaa ovat olleet oikeisto ja vasemmisto. Kumpikin jakaa sitten vuorollaan mannaa omille kannattajilleen, jolloin osa porukoista kärsii ja siirtyy seuraaviin vaaleihin toiselle puolelle tai nukkuu vaalipäivänä. Pitkäjänteinen yhteiskunnan uudistaminen ei onnistu. Mutta eivät myöskään nopeat ratkaisut. Sen verran jähmeää päätöksenteko on ja pelko kannatuksen menettämisestä estää rohkeat vedot.

Aika on ajanut ohi oikeisto/vasemmisto-ajattelun. Ekokriisit vaativat nopeita ratkaisuja nyt. Meillä on noin kymmenen vuotta aikaa muuttaa suuntaa ja se on vain 2,5 vaalikautta. Ei onnistu politiikan keinoin. Eikä varsinkaan, jos oikeisto ja vasemmisto kinaavat keskenään ja välistä luikahtaa valtaan populistit.

Katseet kannattaisikin suunnata muualle. On esitetty mielenkiintoinen teoria siitä, että radikaaliin muutokseen tarvitaan 3,5% kansasta kaduille protestoimaan. Suomessa se tarkoittaisi 192.500 ihmistä. Turun verran. Aika paljon enemmän kuitenkin kuin perjantain koululakkoilijat ja mielellään aikuisia.

Janne Saarikivi ehdottaa vähän samaa kolumnissaan:

"On mahdollisimman pian aloitettava globaali lakko. Ihmisten on kieltäydyttävä ekologisesti haitallisista töistä ja talouskasvun ideologiasta. Meidän on istuttava turhaa krääsää tuottavien tehtaiden portailla ja vetelehdittävä ja pidettävä vihaisia puheita samalla kun kapitalisti sisällä repii hiuksiaan."

Tätä ennen pitäisi kuitenkin riittävän monen ihmisen päässä myös tapahtua vallankumous. Pitäisi sanoutua irti ajattelusta, jota ohjaa jatkuva suorittaminen. Sitä kutsutaan myös laskennalliseksi ajatteluksi. Toisin sanoen kaikki pitäisi pystyä mittaamaan numeroiksi ja vain sillä on merkitystä. Silloin ihmiset miettivät ainoastaan, mikä on oman toiminnan vaikutus mihinkin ja se ohjaa ajattelua vikasuuntaan. Tärkeämpää on se, mitä omat valinnat itselle merkitsevät. Että ne ovat omien arvojen mukaisia.

Yhdellä tasolla poliittista järjestelmää voisi myös vähän rukata. Tarvitaan sivistyspääministeri. Sivistysvaltiota ollaan ajamassa alas ja vastareaktiona toimisi hyvin se, että valtaa annettaisin taas sivistykselle talouselämän sijasta. Loistava sivistyspääministeri olisi kasvatustieteiden professsori Veli-Matti Värri.

"Kun ekologiset kriisit uhkaavat koko sivilisaatiomme olemassaoloa, ei ole liioittelua sanoa, että maailmasuhteemme on perin juurin vinossa. Tarvitaan sivistys-projekti uuden luontosuhteen luomiseksi."