Taloudellista ohjausta työllistymiseen

Taloudellisella ohjauksella pyritään muuttamaan ihmisen käyttäytymistä. Hyödykkeiden kustannuksia nostamalla pitäisi ihmisten välttää hankkimasta niitä tai kustannuksia laskemalla käyttämään niitä enemmän. Kun hyödykkeen arvo asetetaan näin rahalliseksi ihminen tekee valintoja sen mukaan mitä joutuu siitä maksamaan silloin kun rahallinen arvo merkitsee enemmän kuin hyödykkeen käyttöarvo.

Taloudellinen ohjaus voi toimia myös toisella ulottuvuudella eli sillä miten paljon rahaa ihminen saa tuloina, jotka voivat olla joko palkkaa, eläkettä tai etuuksia. Jälkimmäistä ihminen saa kun ei syystä tai toisesta saa kahta ensimmäistä. Etuutta saa esimerkiksi kun jää työttömäksi. Aikaisemmin sitä kutsuttiin työttömyyskorvaukseksi kun ajateltiin vielä, että se toimii vähän niin kuin vakuutus, jonka mukaan saa vahingon tapahtuessa rahallisen korvauksen menetyksistä.

Työttömyysetuus taas pohjautuu pikemminkin ajatteluun, jossa etuuden saajan katsotaan olevan erityisessä asemassa, jonka etuna on tämä rahasumma, joka maksetaan hänen pankkitililleen. Tuon erityisaseman vastineeksi hänen tulisi myös käyttäytyä asemaan oikeuttavalla arvokkaalla tavalla.

Koska työllisyysaste on ollut pitkään varsin huono, työttömien erityisasemaan on kiinnitetty enemmän huomiota. Työttömien käyttäytymistä halutaan nyt korjata aktiivisempaan työnhakuun taloudellisen ohjauksen keinoin uhkaamalla vähentää etuutta eli heikentää tuota työttömän erityisasemaa.

Kohta vuoden voimassa olleen työttömän aktiivimallin vaikutuksista on nyt saatu jo vähän kokemuksia muun muassa Teollisuusliiton järjestämästä kyselystä. Vastauksista tiedetään, että etuuden menetyksellä uhkaaminen on vaikuttanut hyvin pieneen osaan työttömistä ja aktiiviehtojen täyttymättä jääminen on vaikuttanut monen mielialaan ikävästi. Ihmiset kokevat sen nöyryyttävänä kun tulojen menettämisellä uhataan, jos ei käyttäydy halutulla tavalla, eikä itse voi siihen vaikuttaa. Kukapa ei näin ajattelisi?

Yleensä kun ihmisen mieliala muuttuu negatiivisemmaksi hänen käyttäytymisensä myös muuttuu. Mielialan heikentyminen aiheuttaa väsymistä ja sen seurauksena ihminen lamaantuu enemmän tai vähemmän. Taloudellinen ohjaus ei siis ole liiemmin muuttanut työttömien ihmisten käyttäytymistä haluttuun suuntaan. Osalla se on aiheuttanut päinvastaisen muutoksen.