Talousajattelun siemen kylvetään jo lapsena

16.01.2019

Viime aikoina on ollut esillä jonkun verran se, että työelämässä aina niin tärkeää itseohjautuvuutta olisi hyvä iskostaa mieliin jo lasten ja nuorten käydessä koulua. Kritiikkiäkin se on saanut, koska joidenkin mielestä itseohjautuvuus on vähän turhan paljon vaadittu lapsilta kun harvoilta aikuisiltakaan sitä löytyy. Ajatus on peräisin samoista lähteistä, joiden tavoitteena on muutenkin yhteiskunnallisen muutoksen ohjaaminen talousjattelun pohjalta.

Hesarissa on juuri äsken julkaistu artikkeli (maksumuurin takana), jossa talousajattelua oltaisiin viemässä ihan konkreettisestikin lasten maailmaan, koska ilmeisesti ajatellaan, että elämänhallintaan myöhemmin voisi saada paremman pohjan kun lapsi jo pienenä omaksuu talouselämän lainalaisuudet.

"Aluksi lapsi käyttäytyy taloudellisesti järkevästi ja maltillisesti. Vauvana hän lähinnä syö ilmaiseksi, itkee, nukkuu ja säästää, kun lapsilisät napsahtavat tilille."

Ilmeisesti tässä on ajatus, että talousajattelun puute on valitettavasti synnynnäistä meillä ihmisillä.

"Jos ajatellaan elämää kokonaisuutena, niin kyllä se talous on aika ratkaisevassa roolissa siinä, miten koko elämä menee."

Voisiko sen jämäkämmin ilmaista!

Yksilönvastuun korostamista ja muiden kustantamana 'loisena' elämisen syntisyyttä voidaan pohjustaa näin:

"Kun lapsi haluaa kaupassa jotain, niin tilanne on yleensä sellainen, että vanhemman pitäisi maksaa se tavara, jonka lapsi haluaa. Eihän elämäkään mene niin, että voi vaatia toiselta: minä haluan tuon, maksa se!"

Asiantuntijat antavatkin sitten vinkkejä paremman elämänhallinnan pohjaksi.

Lapselle voi perustella lelukaupassa, että lelua ei juuri nyt voi ostaa, koska "hinta on liian korkea tai vanhemmalla ei ole rahaa hankkia sitä". Näin juurrutetaan lapsen mieleen varallisuuserojen merkitys kun lapsi varmasti fiksuna ymmärtää, että jollain toisella täytyy sitten olla rahaa siihen leluun. Lapsen mieleen iskostuu oma ikuiseksi jäävä toive varallisuuden kasvusta kun sitten isona saa haluamansa kun vain on tarpeeksi rahaa.

Pienelle lapselle kannattaa asiantuntijan mukaan opettaa ansaintalogiikkaa: "Lapsi voi valita, kerääkö hän marjoja puoli ämpärillistä vai kaksi ämpärillistä. Rahan määrä riippuu marjojen määrästä." Elämän suuntaviivat jatkuvan kasvun tielle piirretään lapsen mieleen jo varhain.

Sijoittamisen, velan ja koron merkityksiä voi opettaa esimerkiksi näin: "On ok laittaa kaikki säästöt johonkin, mutta ei ole ok lainata lelua varten mummolta satasta ja maksaa 150 euroa takaisin." Ilmeisesti mummokin on sisäistänyt talousajattelun olemuksen.

Sitten, aivan jutun lopussa annetaan häivähdys talousajattelun eettisestä varjopuolesta, joka on melkoisen ristiriitainen aikaisemman kanssa:

"Se malli ei ole absoluuttisen hyvä, koska toinen puoli on se, että elämää ei voi ajatella vain rahan kautta. Ei voi jättää jokaista haluamaansa tai tarvitsemaansa asiaa hankkimatta, koska miettii vain hintaa."

Jaa... olisihan se ollut hyvä valaista vähän sitä toistakin puolta. Vai oliko tarkoitus vain pestä moraalisaippualla kätensä? Mihin tämä voisi johtaa? Lähitulevaisuudessa ehkä otsikoissa:

"Kolmevuotias sijoutusguru tienasi ensimmäisen miljoonansa. Vanhempien pyyntö huoltajavastuun mitätöinnistä hyväksytty!"