The Death of ‘Homo Economicus’

Kapitalismi on rikki, sanovat jotkut. Lineaarinen talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän, sanovat toiset. Planeetta ei kestä. Silti tarraudutaan kiinni kapitalismiin, talouskasvuun ja markkinatalouteen kuin iilimadot. Miksi?

Syytä pohdittaessa pitää palautua juurille eli ihmiskäsitykseen. Viime vuosikymmenet vallalla ollut uusliberalistinen ihmiskäsitys eli homo economicus määritellään suunnilleen näin:

Ihminen on rationaalisesti ajatteleva, omaa etua tavoitteleva, taloudelliseen ja sosiaaliseen menestykseen pyrkivä yksilö, joka asettaa itsensä kilpailuun muiden yksilöiden kanssa.

Mutta onkohan tätä edes tutkittu? Onko todella niin, että suurin osa ihmisistä on kuvauksen mukaisesti ajattelevia? No, ainakin vauraissa länsimaissa. Mitä muita ihmiskäsityksiä sitten on? Nämä pitäisi ratkaista ennen kuin voidaan todeta, että ihmiset oikeasti haluavat kapitalismia, talouskasvua ja markkinataloutta.

Mutta oletetaan, että valtaosa haluaa kasvattaa varallisuuttaan ja kulutustaan rajattomasti viisveisaamatta planeetan rajallisuudesta. Kilpaileminen rajallisista resursseista tarkoittaa vääjäämättä sitä, että jotkut jäävät ilman. Ratkaisevaa onkin silloin se, mitä hyvin pärjäävät ajattelevat niistä, jotka jäävät vähemmälle, koska se aiheuttaa heille epäilemättä yhä lisääntyvää kärsimystä. Kasvu tarkoittaa sitä, että epätasaisesti jakautuvaa on yhä enemmän eli eriarvoisuus lisääntyy. Silloin joudutaan pohtimaan moraalikysymyksiä.

Homo economicus ratkaisee tilanteen seuraavasti. Samaan aikaan kun talousajattelusta on tullut valtavirtaa myös ihmisen moraalikäsitys on muuttunut. Individualismin korostuessa moraalikäsitystä tulee katsoa yksilön menestymisen näkökulmasta. Sitä kutsutaan utilitarismiksi.

"Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella."

Jokainen on oman onnensa seppä.

Mutta, mutta, kaiken moraalisen ajattelun ja toiminnan perustana pitäisi olla elämän kunnioittaminen. Niin tällä planeetalla kuin muillakin, jos elämää muualla onkin. Se on siis universaali. Mikään moraalijärjestelmä ei voi kestää, jollei se perustu tälle.

Homo economicus on irtautunut tästä moraalikäsityksestä. Se on nostanut itsensä Jumalan rooliin luonnon valtiaaksi. Se on hybriksen valtaama:

"Hybris voi aiheuttaa sen, että henkilö ei välitä moraalista, käytöstavoista, laista tai ihmisten tunteista. Hän voi sokeutua pyrkiessään päämääräänsä ja uskoa, että tarkoitus pyhittää keinot."

Siksi kapitalismi on rikki, lineaarinen talousjärjestelmä ei voi toimia enää kauan ja homo economicuksen on kuoltava sukupuuttoon.