Tiedeuskonto ja pelastuksen tie

Freudilaisella lipsahduksella tarkoitetaan puheen ilmaisua, jossa puhuja vahingossa sanoo mitä oikeasti ajattelee, vaikka on yrittänyt peittää aidon merkityksen. Tässäpä esimerkki elävästä elämästä.

Kokoomuksen puheenjohtajaa haastateltiin hallitustunnusteluista ja hän kommentoi (05:25):

"... me haluttais tietää myös sdp:n tarkemmat tal... esimerkiks talous-, työllisyys ja veropolitiikan linjaukset."

Freudilaisittain tulkiten Orpo laimensi ilmaustaan alkuperäisen tarkoituksen ollessa tuoda esiin, että talouspolitiikka on ensisijainen hallitusneuvotteluissa. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kysymys herää kuitenkin, miksi ilmaisua piti laimentaa. Miksi Orpo ei haluaisi näyttää siltä, että talous edellä mennään?

Toinen esimerkki vähän myöhemmin samassa haastattelussa, jossa Orpolta kysytään Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton mahdollisesta yhteistyöstä hallituksessa (06:07):

"...huomasin, että Andersson sanoi, että kokoomuslaisen politiikan, kyykyttävän politiikan, on loputtava. Must se vaan kertoo, että kyllä erittäin vaikeaa hallitustunnustelijan on löytää ohjelmaa, jossa me molemmat voitais olla mukana."

Tulkittavaksi jää tarkoittiko Petteri Lin huonoa käytöstä sanavalinnoillaan vai työllisyyspolitiikan todellisia eroja. Jälkimmäisessä Orpo myöntää ehkä tahtomattaan puolueensa politiikkaan kuuluvan kyykyttämisen. Sitä tukisi myös se, että puolueen retoriikkaan kuuluu myös työttömien käyttäytymisen ohjaaminen pelotevaikutuksilla.

Aika turha on peitellä maailmankuvaa, jossa talousajattelu määrittää ihmiskäsityksen ja eriarvoisuus on hyväksyttyä.

Tähän löyhästi liittyen toisessa tv-haastattelussa valtakunnan ykköstiedepopulisti, avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja kansansuosikki Esko Valtaoja myöntää olevansa tiedeuskovainen. Vuosikymmeniä tiiraillessaan taivaita hän ei ole havainnut tieteellisiä todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta on löytänyt itse tieteestä ja teknologiasta ihmisen pelastuksen tien. Asiat ovat nyt paremmin ja aina vain paranevat. Maailmanloppu on peruttu, hän julistaa. Keski-ikäiset ja hyvintoimeentulevat kaupunkilaisrouvat täyttävät salit ja taputtavat helpottuneena käsiään.

Valtaoja vannoo talouskasvun nimeen ja sanoo, että maailma pelastuu kun sadassa vuodessa koko maapallon bruttokansantuote viisinkertaistuu. Huonompi/parempi-akselilla löytyy siis taloudellisen vaurastumisen eetos. Maailma on nyt parempi kuin ennen, koska ihmisillä on enemmän rahaa ostaa aina vain kivempia härpäkkeitä*, joita tiede ja teknologia mahdollistavat jatkuvalla syötöllä. Ilman talouskasvua se ei käy. Tiedetään tosin, että talouskasvun makeimmat hedelmät kasautuvat vain pienelle ryhmälle ihmisiä.

Tiedeuskontoa vertailemalla muihin maailmanuskontoihin löytyy nimittäin yksi merkittävä ero. Muiden uskontojen perustana on eettinen järjestelmä, joka kertoo mikä on hyvää ja mikä on huonoa käyttäytymistä. Sellainen puuttuu tiedeuskonnosta. Ellei sitten pidä tuota varallisuustekijää ihmisen toimintaa arvottavana tekijänä. Taloudellinen toimeliaisuus on hyvää käytöstä ja sohvalla laiskottelu, vaikka blogia kirjoittamalla, kai sitten ei.


* härpäke: hyödytön hyödyke