Tilannekuvakatsaus

Pääministeri Petteri Orpo piti tiedotustilaisuuden syrjinnän vastaisen pyöreän pöydän keskustelujen tuloksista. Keskustelussa käsiteltiin tällä kertaa työelämää koskevia ongelmia. Muita aiheita käsitellään seuraavissa vuosittain pidettävissä seminaareissa. Kokonaisuus tulee siis käsiteltyä reilussa kymmenessä vuodessa.

Lopputulema oli se, että vinkkinä ongelmien ratkaisemiseen ohjeistetaan muun muassa maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Epäselväksi jäi, että mikähän mahtaa olla se maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ongelma. Onko heitä syrjitty vai tarkoitetaanko ohjeilla sitä, että kun pizzapuodin ikkunoiden läpi heitetään tiiliskiviä, niin miten siltä voi parhaiten suojautua?

Kun Petteriltä kysyttiin, että mitä mieltä hän on siitä, että 33 ihmisoikeusjärjestöä on jättänyt yhteisen kirjelmän hallituksen omien toimien vaikutuksista syrjinnän syventämisessä Suomessa, Petteri vastaa, että hallitus on sitoutunut oman hyvän ohjelmansa läpiviemiseen. Petteri ja ihmisoikeusjärjestöt eivät jaa samaa tilannekuvaa hallituksen ohjelman vaikutuksista.

Illalla sitten A-studiossa keskusteltiin itärajan tilanteesta. Hallitus on luonnostellut uuden rajalain, jonka avulla puututtaisiin Venäjän masinoimaan turvapaikanhakuvyöryyn, jossa pääasiassa Lähi-idästä tulleita nuoria tummaihoisia miehiä tungetaan rajan yli Suomen kiusaksi.

Ajatus olisi se, että nämä voitaisiin käännyttää heti takaisin, jos huomataan, että eivät he oikeasti turvapaikkaa hae, vaan tarkoitus on aiheuttaa uhkaa Suomen turvallisuudelle.

Keskustellussa ei kuitenkaan edes sivuttu syytä, miksi Venäjä käyttää juuri tätä keinoa kiusaksi. Sehän johtuu siitä, että juuri Suomessa koetaan pelkoja pääasiassa Lähi-idästä tulleita nuoria tummaihoisia miehiä kohtaan. Hallituksessahan on puolue, jonka politiikan ytimessä on rasismiin perustuva maahanmuuttovastaisuus. Joten tuo ase on annettu suosiolla ikävän naapurin käyttöön. Perussuomalaiset yhdessä Orpon muun porukan kanssa näköjään jakavat saman tilannekuvan turvallisuusuhasta Suomessa Putinin kanssa.

Emeritusprofessori Martti Koskenniemeltä kysyttiin sitten, miten tuo lakiesitys istuu Suomen valtiosäännön perusoikeuksien kanssa. Kollegakaverit kuulemma haukkoivat henkeä esityksen kuultuaan ja maailmalla tirskuttaisiin Suomen uskottavuudelle, kun 90-luvulla haluttiin innoissaan liittyä läntisen maailman oikeusvaltioiden joukkoon pitkän YYA-kauden jälkeen ja nyt sille liitokselle halutaankin näyttää takapuolta. Länsimaiset sivistysvaltiot eivät näköjään jaa samaa tilannekuvaa oikeusvaltioperiaatteesta Orpon porukan kanssa. Sen porukan, jolle Suomen kansa siis antoi 'mandaatin' toimia ihan miten heitä huvittaa.