Totuus pilaa hyvän tarinan

Uusliberalistisen talouspolitiikan ytimessä on ajatus kurjistaa työntekijöiden asemaa, joka vaimentaa palkkavaatimuksia, vähentää yritysten kustannuksia ja lisää siten voittoja. Toinen linja on manipuloida ihmisten asenteita niin, että vastuu pärjäämisestä siirtyy enemmän yksilölle, joka johtaa valtion roolin heikentämiseen ja siten verotuksen höllentämiseen, joka taas lisää yritysten voittoja ja paremmin pärjäävien pankkitilin saldoa.

Yksi näkyvä esimerkki näistä on kamppanja, jolla pyritään heikentämään työttömyysturvaa. Kamppajaa ajoi edellinen oikeistolainen hallitus, joka tilasi selvityksen ekonomisti Mauri Kotamäeltä ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäoikeudenmukaisuudesta. Lopputuloksena oli kolme vaihtoehtoa uudelle mallille, jotka kaikki lisäisivät valtion kustannuksia, joita leikkaamalla (kun ei ole vaihtoehtoa) työttömuusturvaa voitaisiin heikentää.

Työttömyysvakuutusta yritetään pikkuhiljaa hilata siihen suuntaan, että se olisi kuin jokaisen oma säästötili. Joskus vielä puhuttiin työttömyyskorvauksista. Sitten niistä tuli tukia ja nykyisin etuuksia. Kotamäki käyttää jo sanaa palautus.

Selvityksen idea oli tuottaa tarina, jossa kerrotaan työttömyysturvan epäoikeudenmukaisuudesta peittämällä sen perustelujen epäjohdonmukaisuus laajaan tekstiin ja taloustieteelliseen jargoniin. Harva viitsii lukea selvitystä kokonaan ja tulkita sitä kriittisesti. Näin voidaan poimia se tärkein viesti ilman selkeitä perusteluja ja toistaa sitä eri tiedotusvälineissä. Nämä näköjään nappavat sen ilman lähdekritiikkiä vastoin Journalistin ohjeita.

Viesti on tämä:

Kaikki työssäkävijät osallistuvat ansioturvan rahoitukseen, mutta vain kassaan kuuluvat saavat ansiosidonnaista etuutta.

Väite ei pidä paikkaansa. Työttömyyskassaan kuulumattomat eivät osallistu ansioturvan rahoitukseen. Kotamäkikin tietää tämän:

"Esimerkiksi TVR siirtää Kelalle kassaan kuulumattomien palkansaajien vakuutusmaksua vastaavan osuuden; ansiopäivärahan rahoittamiseen tätä maksutuottoa ei käytetä."

TVR on entinen Työttömyysvakuutusrahasto nykyinen Työllisyysrahasto, joka kerää vakuutusmaksut ja tilittää niistä ansioturvaosuuden kassoille ja perusturvan osuuden siis Kelalle, joka rahoittaa niillä ison osan peruspäivärahoista. Loput tulevat valtion kassasta, jos Kelan osuus ei riitä.

Kotamäki yrittää peittää tämän sotkemalla faktoja ja spekulointia sekä yksilön näkökulmaa ja ansioturvan rahoitusta sujuvasti keskenään:

"Yksilön kannalta edellä mainitut siirrot ovat kuitenkin merkityksettömiä. Sekä vakuuttamaton henkilö että hänen työnantajansa maksavat työttömyysvakuutusmaksun, jota ei palauteta henkilölle itselleen tai hänen työnantajalleen. Myöskään rahoitusosuuden kohdentaminen peruspäivärahaan ei ole olennaista; valtio voi käyttää kyseisen rahamäärän verran enemmän johonkin muuhun kohteeseen."

Ja:

"On myös pitkälti samantekevää korvamerkitäänkö palautus peruspäivärahaan vai ei; työmarkkinatuki on tosiasiallisesti työttömille saman suuruinen kuin peruspäiväraha."

Nämä selitykset eivät muuta sitä tosiasiaa, että järjestäytymättömien työntekijöiden maksamat työttömyysvakuutusmaksut eivät ohjaudu ansiosidonnaisen rahoitukseen.

Vuodelta 2018 julkaistujen tietojen mukaan kassaan kuuluvat maksoivat vakuutusta 495 milj. ja kassaan kuulumattomat 227 milj. Kun 31.12.2018 ansioturvaa sai 116.972 henkilöa ja peruspäivärahaa 27.157 henkilöä, niin ansioturvan rahoitukseen per työtön käytettiin noin 4.000 € ja peruspäivärahan rahoitukseen yli 8.000 € per nuppi työntekijöiden vakuutusmaksuja. Siis kaksinkertainen määrä, vaikka perusturvan taso on huomattavasti alhaisempi!

Totuus pilaa hyvän tarinan.

Parhaiten tämän voi todeta tekemällä laskelman, jossa kassaan kuuluvien ja kuulumattomien suhdetta muutetaan radikaalisti. Jos kaikki osallistuvat ansioturvan rahoitukseen yhdenvertaisesti, niin rahoituksen ei pitäisi muuttua mitenkään, eikö niin ekonomistit?

Työllisyysrahaston vuosikertomuksesta 2019:

Työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tulon tilitys

Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 §:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle ennakkona vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Maksun lopullinen määrä perustuu sosiaali- ja terveysministeriön tekemään laskelmaan siitä, että kuinka paljon Kansaneläkelaitos on maksanut tällä tavoin rahoitettavia etuuksia tilikauden aikana.