Tyhjiöputki korttelin ympäri

Talousajattelu hallitsee lähes kaikkea julkista keskustelua: BKT, talouskasvu, budjettikuri, julkisen talouden alijäämä, verot, hyvinvointivaltion rahoitus. Raha ratkaisee ja tekniikka pelastaa. Oli melkein mikä tahansa muukin asia, uutisten asiantuntijaksi kutsutaan aina päivystävä ekonomisti. Kun Nobel-komiteakaan ei palkintokategorioissa alunperin ottanut huomioon taloutta, se piti erikseen keksiä.

YLE:n lauantaiaamun Ykkösaamussa suurin osa kutsutuista on talouselämän vaikuttajia tavalla tai toisella. Sattuneesta syystä kutsutut edustavat useimmiten oikeistolaisia näkemyksiä taloudesta. Ikään kuin tasapuolisuuden vuoksi kutsutaan pari kertaa vuodessa joku vasemmistoakin edustava.

Syynä tähän lienee se, että länsimaisen kulttuurin eetos on ollut viime vuosikymmeninä vahvasti taloudellisen ja sosiaalisen menestyksen dominoima. Vaihtoehdot on suljettu pois. Vaihtoehdottomuus onkin ollut jo Thatcherin ja Reaganin ajoista lähtien uusliberalistisen talousajattelun hegemonian vahva puolustus.

Tätä eetosta voisi kuvata seuraavasti:

Pitää kiertää kortteli.

Kierretään kortteli kävelemällä.

Olisi hyvä päästä nopeammin ja tehokkaammin.

Lisätään vauhtia juoksemalla.

Miten saisi vielä lisää vauhtia?

Keksitään polkupyörä.

Mutta kun välillä sataa ja vauhtiakin voisi olla lisää. Voisi olla mukavampaakin.

Keksitään auto, jolla kruisaillaan korttelin ympäri.

Mutta vielä pitäisi mennä nopeammin.

Olisko mitään tyhjiöputki korttelin ympäri, jossa kapselin vauhti lähenisi äänen nopeutta?

Kunnes joku keksii kysyä: miksi pitäisi kiertää kortteli!?