Vaihtoehtoisen menneisyyden tutkimuslaitos

Luonnonvarakeskus eli tuttavallisemmin Luke ilmoittaa, että peltojen fosforikuorma vesistöille onkin puolet siitä, mitä aikaisemmin on kuviteltu. Lukehan on se tutkimuslaitos, joka laski hiilinielut vähän pieleen aikaisemmin kun joku oli lukenut väärää Excel-riviä.

Maataloustuottajien edunvalvontajärjestö MTK rientääkin oitis ilmoittamaan, että nyt pelloille voidaan levittää enemmän fosforia eli lantaa tai apulantaa. Maatalous voi huokaista helpotuksesta, koska vesistojen rehevöitymisen syntitaakkaa voidaan nyt siirtää enemmän metsätalouden piikkiin. Tai sitten MTK on huolissaan maanviljelijöiden kakkossijasta ja haluaa petrata heidän asemaansa.

Tarvitaan enää uusi tutkimus, jossa todetaan, että vesistöt eivät olekaan rehevöityneet niin paljon, koska peltojen aiheuttama laskennallinen kuorma on ollut pienempi kuin luultu. Pohjois-Savossa onkin kuulemma löytynyt järviä, jotka ovat olleet rehevöityneitä jo vuosituhansia, kertoo tuo sama uutinen.

ETLA eli elinkeinoelämän tarpeita varten pystytetty tutkimuslaitos ennustaa, että talouskasvu hiipuu ensi vuonna 48%:n todennäköisyydellä. Siis ei noin 50%, vaan tasan 48%! Ennusteeseen on päästy käyttäen ekonometrisiä malleja. Ne osaavat ennustaa ihmisten käyttäytymistä vuoden päästä paremmin kuin meteorologiassa käytetyt supertietokoneet säätä Suonenjoella ensi sunnuntaina: sateen todennäköisyys 70%, ei 68%.

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, joku viisas on sanonut. Toisaalta tulevaisuuden ennustamisella voidaan hyvin myös ohjata sitä. Jos talouden näkymät ennustetaan huonoksi, niin yritykset eivät ota riskejä ja talous tulee voimaan huonosti. Palkkoja ja veroja tulee laskea.

Näin siis taloustieteessä. Meteorologiassa on toisin. Säätä ei voi pahemmin ihminen ohjailla ennusteilla. Ilmastoa kyllä, jos joku uskoisi.

Meidän tulisikin perustaa uusi tutkimussuunta. Tulevaisuuden tutkimuksen lisäksi tulisi perustaa uusi linja, joka tutkii vaihtoehtoisia menneisyyksiä. Nyt nämä ekonomistien ennustemallit olettavat, että kaikki menee niin kuin ennenkin. Entäpä, jos nyt tutkittaisiinkin tulevaa sen mukaan, miten asiat olisivat voineet mennä vaihtoehtoisten mallien mukaan.

Idea olisi tarkastella menneisyyden käännekohtia vaihtamalla merkittävät henkilöt toisiin. Esimerkiksi taloustieteessä Adam Smithin ja Milton Friedmanin tilalle laitettaisiinkin Thomas Piketty ja Tim Jackson. Toisin sanoen menneisyyden tapahtumiin vietäisiinkin tieto nykyisyydestä ja katsottaisiin, miten se olisi vaikuttanut silloin vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen. Tutkittaisiin siis minkälaisia ekonomisia malleja olisikin syntynyt sen pohjalta ja lasketaan  nyt uudelleen ennusteita lähitulevaisuuteen.