Viisi skandhaa

- mielen rakennuspalikat buddhalaisittain

Johdanto

Miksi kiinnostua ihmisen mielen rakenteista, kun maailmalla ja meillä kärvistellään kriisien keskellä ja kiehtovampaa olisi varmaan seurata uutisia, joita hallitsee talous- ja turvallisuuspolitiikan ympärillä kuohuva kärjekäs keskustelu? Siksi, koska sitä keskustelua käyvät ihmiset ja ne kriisit ovat ihmisten itse aiheuttamia.

Miksi juuri buddhalaisuus tässä olisi kiinnostavaa?

Länsimaiset teoriat psyykeen rakenteesta ovat menettäneet merkitystään modernin ajan kehityksen vauhtiin tottuneille: Freud, Jung ja heidän työstään kasvaneet psykodynaamiset teoriat ihmismielen toiminnasta kuulostavat historian havinoilta.

Psykologiassa persoonallisuusteoriat ja neurotieteissä havainnot aivojen toiminnasta sopivat paremmin tähän aikaan mallintamaan ihmismielen olemusta. Aikaan, jossa luonnon ilmiöt halutaan hajottaa atomeiksi ja mitata tavalla tai toisella materialistisen ja tieteellisen maailmankäsityksen hallittaviksi.

Länsimaisen psykologian tavoitteet palvelevat yhteiskunnan tarpeita. Mielenterveyden ylläpito katsotaan tärkeäksi kansalaisten taloudellisen toimeliaisuuden ja tuottavuuden mahdollistajana. Nykyisin suosittu ratkaisukeskeisyys myös psykoterapiassa ei jätä tilaa mielen analyyttiselle tarkastelulle. Time is money.

Länsimaisessa kulttuurissa mielen hyvinvointia ei kuitenkaan ole pystytty ylläpitämään tieteellisistä ja taloudellisista panostuksista huolimatta väestötasolla. Mielenterveysongelmat räjähtävät kohta käsiin. Mielialalääkkeiden käyttö on yleistä, kun yhteiskunnan vaatimukset ahdistavat ja kansalaisista halutaan tuottavia moniosaajia. Normaaliuden hegemoniassa piilee vaara, jos itse yhteiskunta on sairas.

Yhteiskunnan kehityksen suuntaa ei kyseenalaisteta vaihtoehdottomuuden eetoksen vallitessa. Henkiseen kasvuun panostaminen ei ole agendalla missään muodossa. Jopa sivistyksen arvostus tuntuu olevan laskusuunnassa.

Joten vastaus edelliseen kysymykseen buddhalaisuuden mukaanotosta tähän tarkasteluun on:

- synkkyyden keskelläkin olisi tilaa uusille näkökulmille, jos muutokselle nähdään tarvetta.

Buddhalaisessa psykologiassa mielen rakenteen viisi skandhaa (sanskrit, filosofian kielessä: substanssien kokoelmat) ovat keskeisessä roolissa osana buddhalaisuuden harjoittajan meditaatioharjoituksia kohti henkistä kasvua ja valaistumista. Jäsentely on siis pikemminkin pragmaattinen kuin teoreettisen pohdiskelun tulos.

Tarkoitus tässä ei ole perehtyä meditaation harjoittamisen saloihin, mutta aihetta tutkimalla huomataan kuitenkin yksi erityinen piirre, joka kertoo länsimaisen ja buddhalaisen ajattelun merkittävästä erosta:

- identiteetti.

Länsimaisessa ajattelussa identiteettiä pidetään ikään kuin tavoiteltavana ihmismielen ominaisuutena, kun taas buddhalaisuudessa sitä pidetään kärsimyksen (dukkha) aiheuttajana. Tuon radikaalin eron takia tässä keskitytään tutkimaan buddhalaisen perinteen mukaista psyykeen rakennetta juuri identiteetin muodostumisen kannalta.

Miksi se sitten olisi niin tärkeää? Siksi, että se voisi ehkä auttaa ymmärtämään paremmin, miksi meidän elämäntapamme on johtamassa koko maapallon elollisen elämän tasapainon horjumiseen, jonka uskotaan olevan todennäköistä lähiaikoina - tieteellisesti todistettunakin. Siinäpä sitten kärsimystä kerrakseen.

Ellei sitten joku muutu. Ainoa, joka voi ja jonka pitää muuttua, on ihminen itse.