Vitutuskerroin ekonomistien simulaatioihin

Vaihteeksi hyviä uutisia maailmalta. Japanin Microsoft lyhensi työviikkoa neljään päivään samalla palkalla viime elokuussa ja kas kummaa myynti kasvoi peräti 40%. Eikä se vielä mitään, samalla muun muassa sähkönkulutus putosi ja printtereiden käyttö puoliintui. Työntekijätkin tykkäsivät.

Lähes kaikki työntekijät pitivät muutoksesta: 92,1 prosenttia kannatti lyhyempää työaikaa ja 97 prosenttia sanoi arvostavansa sitä, että sai viettää aikaa perheen kanssa tai harrastuksissa. 83 prosenttia osallistui vapaaehtoistöihin.

Samoihin aikoihin meillä täällä rieposteltiin ministeri Sanna Marinin ehdotusta, joka oli samansuuntainen. Meidän ekonomistien laskentamallit kun menisivät joiltakin osin muuten uusiksi. Kilpailukykyyn heidän kaavoissaan lasketaan mukaan ilmeisesti työn tekemisessä vain hinta. Mitä alhaisempi sitä parempi tuottavuus. Voisivat nyt laittaa mukaan kaavoihin myös vitutuskertoimen.

Tämä on myös hyvin paljon identiteettikysymys. Minkälaisena ihminen itseään pitää? Millä on elämässä merkitystä? Japanin kokeilussa yritys jopa kannusti työntekijöitä käyttämään lisääntynyttä vapaa-aikaa perheiden parissa ja osallistumaan vapaaehtoistyöhön.

Trendi kun meillä on ollut se, että elämässä tärkeintä on työn kautta hankittu varallisuus, jota voi sitten kuluttaa omien tarpeiden tyydyttämiseen. Työ on parasta sosiaaliturvaa on se mantra, jota hoetaan ja halutaan siten siirtää vastuu muiden hyvinvoinnista valtion harteille kun sitä työtä tehdään sitten uupumuksen rajoille kepitettynä. Verot voi mielellään myös maksaa ne, jotka sen työn tekevät. Mantran hokijoille sopii kyllä sekin, että oma varallisuus tulee muiden tekemästä työstä.