Yhteisöllisyyden haave

A: Moi, miten menee?

B: Siinähän se. Entä itelläs?

A: Ei kummempaa. Paitsi ajattelin liittyä yhden puolueen jäseneksi. Sellaisen edistyksellisen.

B: Ai, kunnioitettavaa. Miten kävi? Ootko jo jäsen?

A: No, en. Kokemus oli vähän outo. Ensin sain jäsenmaksulapun, jossa maksun saajan nimi ei täsmännyt. Tiedäthän nää pankkien uudet säännöt?

B: Joo. Onhan siitä jo ollu puhetta. Eiks ne sit ite huomannu aikasemmin?

A: Ei kai. Mä ilmoitin siitä ja sit tuli automaattinen vastaus, et palautteiden vastauspalvelussa on ruuhkaa ja vastaamme viimeistään kahden viikon päästä.

B: Höh? Eli siis joku muuki oli kohdannu tän.

A: Ilmotin heti, et en ehkä oo sopiva jäsen tähän, kun ekana tekis mieli korjata tällaset ongelmat, mut tuskin siel kukaa olis sellasest kiinnostunu.

B: Ymmärrän.

A: No, sit sielt tuli kuitenki kutsu sekä kevät- että syyskokoukseen nyt syksyllä samana päivänä. Luulis, et tollanen typeryys olisi jo hoidettu sääntömuutoksilla ajat sitte.

B: Ehkä niitä ei kiinnosta.

A: Joo ei kai, ja esityslistassakin oli numerointi viturallaa. Ajattelin, et pinna menee, jos pitää alkaa tällasist tappelee, kun olis maapallo pelastettavana ja pahuuden nousukausi pitäisi pysäyttää. Et se siitä.

B: Se siitä yhteisöllisyyden haaveesta.

A: Just.