60:30:10-teoria

Tässä kirjoituksessa esitetään hypoteesi eli ehdotettu selitys eräälle ilmiölle väestön jakautumisesta. Selitykselle ei ole tutkittua tietoa, joten tätä ei tarvitse ottaa kauhean vakavasti. Todenmukaisena sitä voi pitää, jos on avoin uusille ajatuksille ja näkee siinä siemenen uudelle tavalle tulkita todellisuutta.

Jako perustuu kolmeen taustatekijään: teoriaan kiintymyssuhdemalleista, Dabrowskin teoriaan positiivisesta disintegraatiosta ja intuitioon.

Kiintymyssuhdemallissa ihmiset jaetaan neljään ryhmään: turvallisesti, välttelevästi, ristiriitaisesti ja pelokkaasti kiintyneet. Turvallisesti kiintyneet ovat tasapainoisia, itseensä ja toisiin luottavia ihmisiä. Välttelevät etsivät turvallisuutta itseriittoisuudesta ja pärjäämisestä ilman muiden apua, koska eivät heihin luota. Ristiriitaisesti kiintyneet tarvitsevat jatkuvaa hyväksyntää muilta oman turvallisuuden tunteen ylläpitämiseksi. Pelokkaasti kiintyneisiin kuuluvat erilaisista persoonallisuuden häiriöstä kärsivät ja muuten henkisesti epävakaat ihmiset.

Dabrowskin teoriassa osa ihmisistä on primaarin integraation tilassa, joka vastaa suunnilleen välttelevää ja ristiriitaista kiintymyssuhdemallia yhdessä. Osa on sekundaarisen integraation tilassa, joka vastaa turvallista kiintymyssuhdemallia. Positiivisella disintegraatiolla tarkoitetaan siirtymää näiden välillä. Pelokkaasti kiintyneet eivät varsinaisesti kuulu kumpaankaan ryhmään Dabrowskin teoriassa ja voidaan olettaa, että he muodostavat siten loppuryhmän ihmisistä.

Dabrowskin mukaan suurin osa ihmisistä eli noin 60% on primaarin integraation tilassa. Pelokkaasti kiintyneiden osuus lienee noin 10%. Loput 30% on sitten turvallisesti kiintyneitä eli sekundaarisen integraation tilassa tai sinne menossa. Näihin prosenttimääriin ei tarvitse jumiutua, koska rajat ryhmien välillä ovat liukuvia. Suuntaa ne voivat kuitenkin antaa.

Alla oleva kaavio kuvaa näiden ryhmien asemaa toisiinsa nähden silloin kun ulottuvuuksina ovat jatkumo välttelevän ja ristiriitaisen mallin ääripäiden välillä ja kypsyys ihmisenä. Kypsyys tarkoittaa tässä biologisten viettien ja sosiaalisten paineiden ylittämistä eli toisin sanoen ihmisen kasvua kohti autonomiaa ja autenttisuutta.

Itseriittoisella tarkoitetaan ääripäässä patologista narsistia ja psykopaattia. Riippuva on ääripäässään ahdistuneesti toisista riippuva, itsensä täysin menettänyt ja mukautunut ihminen.

Minkä takia sitten ihmisten jakautuminen näin pitäisi olla jotenkin merkittävää ymmärtää? Tämä jako pitäisi ottaa huomioon silloin kun ihmisille tehdään mielipidemittauksia tai muuten heidän mieltymyksiään tai toiveitaan mitataan. Otetaanpa ajankohtainen esimerkki.

On todettu, että 80% suomalaisista autoilijoista valitsee nastarenkaat ja 20% kitkat. Jotta ymmärrettäisin paremmin mikä merkitys nasta- tai kitkarenkaiden valinnalla oikeasti on, voisi olla hyvä tietää mihin edellä mainituista ryhmistä kukin kuluu.

Tehdään oletus, koska tutkimusta ei ole. Pelokkaisiin kuuluvat 10% todennäköisesti eivät omista autoa tai kykene muuten ajamaan. Kaikki muut turvattomiin kuuluvat 60% valitsevat nastarenkaat eli silloin osa nastarenkaat valitsevista ja kaikki kitkat valitsevista ovat turvallisesti kiintyneitä. Kitkat valitaan, koska nämä ihmiset luottavat itseensä ajajina ja ovat tietoisia ja riittävän kypsiä näkemään nastarenkaiden aiheuttamat haitat merkittävämpänä kuin oman edun. Osa heistä valitsee nastarenkaat todennäköisesti, koska he pystyvät myöntämään olevansa liian huonoja kuskeja liukkailla keleillä kitkoilla ja osalle taas olosuhteet maaseudulla on sen verran huonot, että valinnalle on hyvät perusteet. Jotta nastarenkaiden aiheuttamat haitat ihmisten terveydelle ja tienpidon kustannuksissa saataisiin vähennettyä, suurempi osa ihmisistä tulisi siis kasvaa kypsemmiksi.

Vastaavasti voisi tutkia miten eri poliittisten puolueiden kannatuksessa näkyy jakautuma mallin mukaan, erot äänestäneiden ja nukkuvien välillä, lapsiperheen perustaminen kun väestö uhkaa kadota, mielipiteet ilmastonmuutoksesta, maahanmuutosta... näitä voisi pohtia enemmänkin.

Henkistä kasvua korostava ihmiskäsitys on oikeastaan nurinkurinen verrattuna nykyisin vallitsevaan talousajatteluun ja hedonismiin perustuvaan ihmiskäsitykseen, jossa tavoitteena on vaurastumisen ja sosiaalisen menestymisen tuoma turvallisuuden tunne. Eikä siksi ole ihme, että se on jäämässä marginaaliin. Seurauksista voi lukea uutisista.