Arvostuspiiri

Silloin tällöin törmää sellaiseen aiheeseen kuin kiitollisuuspäiväkirja. Ajatushan on se, että omaa hyvinvointiaan voi kohottaa kirjoittamalla illalla ylös kolme asiaa, joista voi olla kiitollinen. Yleensä niillä tarkoitetaan sitä, mitä kivaa itselle on tapahtunut. Tämähän on tuontitavaraa rapakon takaa kuten monet muut self-help-jipot, joita media levittelee kun jotain pitää kirjoittaa päivän piristykseksi.

Kiitollisuuspäiväkirja on individualistisen kulttuurin yksi ilmentymä. Siinä maailman keskipisteenä on minä itse. Tarkoitus on nostaa omahyväisyyttä uudelle tasolle itsesuggestion avulla. Eräs trendin vaikuttavimpia tapauksia on tietysti siellä samaisen rapakon takana twiittaileva valtionpäämies, jonka yöpöydällä makaa kuulemma Norman Vincent Pealen kirja The Power of Positive Thinking.

Omahyväisyys voidaan tietty tulkita myös itsearvostukseksi. Sen totaalinen puutehan ei ole mitenkään hyvä piirre ihmisessä, koska se voi johtaa masennukseen, pahimmillaan itsetuhoisuuteen. Toista ääripäätä ei myöskään voi pitää kovin ihanteellisena, koska se taas voi johtaa itsen ulkopuolisten asioiden arvostuksen katoamiseen tuhoisin seurauksin.

Olisikin hyvä kääntää katse kiitollisuuden sijasta arvostukseen ja kunnioittamiseen. Ja tarkemmin siihen, miten laaja-alaisesti näitä toteuttaa. Tarkastelun piiriin voisi nimittäin ottaa muutkin. Miksei tästäkin voisi pitää päiväkirjaa?

On tietenkin tärkeää, että itsen lisäksi huomioi lähiomaiset ja osaa arvostaa heidän elämäänsä. Varsinkin parisuhteessa toisen kunnioittaminen on tärkeää. Lasten arvostus kehittyvinä yksilöinä lienee myös kasvatuksen peruspilareita. Eipä ole huono, jos kavereitakin osaa arvostaa siinä missä menestyvät. Mutta sitten arvostuksen laajentaminen alkaakin olla vaikeampaa.

Meillä kun on tapana ryhmäytyä. Nähdään oma piiri ja sitten sen ulkopuolella olevat muut. He ovat jotenkin erilaisia, joten omasta kokemuspohjasta voi olla vaikeampaa löytää vastinetta arvostukselle ja kunnioitukselle. Ehkä tiukasti pinnistelemällä voisi löytää edes ne kolme vihkoon rapustettavaa arvostuksen aihetta vähän tuntemattomimmistakin kanssaihmisistä. Kyllä jotain hyvää muutkin saavat aikaan varmaan. Vinkki poliitikoille.

Sitten kun lähdetään laajentamaan arvostuksen piiriä vielä uusille ulottuvuuksille ja otetaan mukaan muutakin elollista elämää, niin joudutaankin väistämättä vastakkain oman hyödyn näkökulmiin. Muun elämän arvostaminen ja kunnioittaminen tulee haasteelliseksi.

Toisin sanoen pitää alkaa miettimään arvostaako kaikkien elollisten elämää noin ylipäätään enemmän kuin vaikkapa mukavaa kesäistä grilli-iltaa niiden läheisten ja kavereiden kanssa. Sitä varten kun on joku joutunut ensin tuhoamaan monenlaista elämää. Jos tarkoitus oli laajentaa arvostuspiiriä, niin saattaapi jäädä sivu tyhjäksi sinä iltana.