Einstein kommentoinnista

Sosiaalinen media ja uutissivustojen kommenttipalstat ovat antaneet mahdollisuuden kansalaisille saada äänensä kuuluviin. Sinänsä hienoa, mutta miten ja minkälainen ääni sitten kuuluu?

Jokainen itseään kunnioittava ihminen ei vaivaudu lukemaan somen yhteiskunnallisiin tai poliittisiin aiheisiin liittyviä kommentteja, koska siitä pahoittaisi vain mielensä. Somen lietelammikosta kannattaa pitää näppinsä erossa. Sama pätee myös iltapäivälehtien kommenttipalstoihin, joihin kerääntyy kaunaisia ja kuonaisia mielipiteitä ilman kunnollista moderointia.

YLEn digiuutisten kommenttien moderointi on jonkun verran laadukkaampaa, mutta kommentointien määrä tuppaa räjähtämään, koska kirjautuminen on ilmaista. Minkään uutisen kommentointia ei kukaan omaa aikaansa kunnioittava ihminen viitsi lukea, jos kommenttien määrä on 486.

Hesarin uutisten kommentointi on rajatumpaa, koska se on maksumuurin takana ja moderointi näyttää tiukemmalta. Hesarin taakkana lienee se, että epäilys moderoinnin biaksesta saattaa muuttaa käsitystä keskustelun avoimuudesta kyseisen median taustajoukkojen agendan johdosta.

Ketkä sitten kommentoivat? Asialla on varmaan tietynlainen ihmistyyppi, jolle mahdollisuus tulla kuulluksi on sietämättömän houkuttelevaa. Mikään kattava otos kansasta tuo joukko ei siis ole, vaikka kommentoijat ehkä itse niin kuvittelevat. Aihetta voisi tutkia enemmänkin.

Kommenttien lukemiseen kannattaa noudattaa ainakin seuraavia vinkkejä, jos niistä haluaa itselle jotain uutta ajattelemista tai valaisua käsiteltävään aiheeseen.

1. Ideologia/puoluetausta

Kommentti kannattaa jättää kesken, jos siinä on mainittu sanat sosialismi tai sosialisti. Kapitalismin kritiikki on hyväksyttävää, koska sitä on oikeasti vielä olemassa (vrt. Fukuyama: Historian loppu).

Samoin kommentti kannattaa skipata, jos jo ensimmäisessä lauseessa on mainittu oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus.

2. Tarttuminen omaan agendaan

Kommentoija saattaa tarttua johonkin sanaan tai käsitteeseen tekstissä, johon hänellä on erityinen suhde. Itse aihe sivutetaan ja kommentti käsittelee ainoastaan tätä omaa agendaa. Jätä lukeminen kesken.

3. Selektiivinen näkökulma

Aihetta kuin aihetta voidaan aina käsitellä monesta näkökulmasta. Useilla toimenpiteillä tai päätöksillä on aina monenlaisia vaikutuksia. Jos kommentoija tarttuu selkeästi vain yhteen näistä näkökulmista, kommenti kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Noin mututuntumalla voisi sanoa, että vain yksi kommentti kahdestakymmenestä (HS/YLE) käsittelee itse aihetta. Vaikka suhde on näinkin huono, kommenttien lukeminen saattaa silti olla mielenkiintoista, jos kärsivällisyyttä riittää ja edellä mainittuja ohjeita noudattaa.

Albert Einsteinin suuhun on laitettu seuraava sanonta. Piti tarina paikkansa tai ei, siinä taitaa olla vinha perä:

"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma."