Hierarkiagiljotiini

YLEn kulttuuriykkösessä 23.7.2026 keskusteltiin yhteiskunnan statusportaista eli siitä miten ihmiset sijoittavat itsensä erilaisiin hierarkioihin. Pätevää keskustelua huippuasiantuntijoilta. Pari juttua pisti vain korvaan.

Keskustelussa toistui usein oletus, että hierarkiat on ihmiselle luontaisia, ikään kuin evoluutiobiologian aikaansaannoksia. Tästä johtuisi statuskilpailu itsestään selvyytenä. Erityisesti tätä tuki Hankenin tutkija Jori Grym. Ideahan on uusliberalistisen ihmiskäsityksen ydintä. Kaikki ihmiset luonnollisesti pyrkivät menestymään suhteessa muihin ja se pitää talouden rattaat pyörimässä.

Keskustelussa tuli kuitenkin esiin myös näkökulma, jossa varsinkin alimmilla statusportailla oleville kilpailuun ei välttämättä ole niin merkittävää draivia, koska realismi iskee ja parempi tyytyä vähempään. Kilpailullisuus liittyy siis enemmän jo valmiiksi menestyneiden ihmisten maailmankuvaan.

Skottilaisen filosofi David Humen mukaan nimetty Humen giljotiini tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että vaikka hierarkioita on, se ei merkitse sitä, että niiden esiintyminen olisi eettisesti ja moraalisesti toivottavaa.

Outo juttu oli myös tapa käyttää hyvesignalointi-termiä keskustelussa. Hyvesignalointi on ollut tähän asti haukkumasana ihmisistä, joiden oletetaan olevan tekopyhiä esiintymällä muka hyveellisenä. Nyt se oli yleistetty sekavasti koskemaan myös hyveellisyyttä. Käsitesotkua jouduttiinkin selittelemään pariin kertaan.

Olisi toivottavaa, että huippuasiantuntijoillekin käsitteiden artikulointi olisi selvempää ja niitä käytettäisiin asianmukaisesti. Hähmäisyys saattaa jättää tilaa vääntää keskustelun sisältöä väärille raiteille, jolloin hierarkiat voidaankin nähdä hyvänä juttuna.