Identiteetti on performanssi

Matinkylän Piispansilta Espoossa 21.7.2026 klo 01:30.

Viritettyjen mopojen, prätkien ja autojen aggressiivistä revittelyä pakoputket kuumina ja usvaa puskien. Apokalyptinen meteli tunkee jokaisen raitin varrella asuvan asukkaan tietoisuuteen; joko unen läpi tai herättäen piinaavaan meteliin taaten unettomat hetket seuraavaan hyökkäykseen asti.

Mistä on kysymys?

Joillekin vanhemmille kansalaisille saattaa tulla mielleyhtymä omaan lapsuuteen, jolloin polkupyörien takapyöriin laitettiin pyykkipojilla pahviliuskat aikaansaamaan pärinää pinnoissa, jolla toivottiin huomiota: kuulkaa, olen olemassa.

Viritetyt 90-luvun bemarit ja japaninkakspyöräkoslat ajavat saman asian. Nähkää minut, kuulkaa minut! Mikä olisi parempi aika ja paikka siihen kuin Espoon keskusta-alueen pääraitti kello yksi yöllä. Olen täällä! Minä! Ei kukaan tavallinen tyyppi: olen voimaa, olen valtaa, enkä piittaa muiden säännöistä!

Identiteetistä on tullut performanssi. Sitä toteuttavat kaikki huomiotalouskulttuuriin uponneet. Samaan suohon johtaa some. Sitä toistaa nykyisin myös politiikka - siis identiteettipolitiikka. Samaa teatteria kaikki. Roolit on jaettu ja näytelmän tuotot ohjattu harvojen käsiin.

Oletko mukana? Näyttelijänä vai viattomana katsojana?