Jälkityperyyttä luvassa

Setämies ja Hesarin toimittaja Marko Junkkari maalailee piruja seinille kun kirjoittaa, että Sanna Marinin hallitus saa tuta nahoissaan koronaepidemian seuraukset poliittisesti kävi miten kävi. Hänen viestinsä on se, että jälkikäteen unohtuu kaikki hyvät asiat ja virheet kaivetaan poliittiseksi aseeksi. Piilotettu uhkaus tässä on nimittäin se, että Junkkari ja muut median räksyttäjät tulevat pitämään huolen siitä, että näin tapahtuu.

Ensin hän myöntää, että juuri nyt kansa pitää hallituksen toimintaa hyvänä, koska kyselyt näin kertovat, mutta...

"Mutta kansan positiivinen asenne ei välttämättä kestä kovin kauan.

Hallitukseen tulee varmaankin kohdistumaan rajua kritiikkiä - itse asiassa riippumatta siitä, mitä hallitus on konkreettisesti kriisin aikana tehnyt.

Koska Sanna Marinin johtama hallitus on vastuussa kriisin hoidosta, se joutuu kantamaan poliittista vastuuta myös sen seurauksista.

Virheitä on käytännössä mahdoton täysin välttää.

Siitä huolimatta jälkikäteen todennäköisesti korostuu jälkiviisauden tuoma varmuus siitä, mitä hallituksen olisi missäkin vaiheessa pitänyt tehdä.

Silloin julkisessa keskustelussa todennäköisesti korostuvat ennen kaikkea virheet."

Niin - ja kukahan sitä julkista keskustelua mahtaa ohjata? Jälkiviisauden itsevaltiaat?

Onkin kummallista, että kotimainen media ei tuo esiin sitä tosiasiaa, että Suomessa tilanne ei ole päässyt niin pahaksi kuin monissa muissa maissa. Itku pitkästä ilosta -mentaliteetilla varmaan mennään. Muualla on kyllä tehty sellaisia havaintoja ja yritetty nostaa ihmisten toiveita paremmasta. Mutta eihän sellainen Suomessa käy.

Nyt on sitten meidän ikioma mediakin jo aloittanut harhaisten mielikuvien ja asenteiden luomisen, jotta kansa (tai ainakin somekansa) voi märehtiä surkeaa kohtaloaan väärän hallituksen kynsissä. Ei pitäisi edes puhua mistään jälkiviisaudesta. Pikemminkin jälkityperyydestä.