Jämäkämpiä valintoja?

Toimittaja Valtteri Parikka pohtii Hesarin kolumnissaan, miksi ihmiset suhtautuvat koronakriisin torjumiseen hyväksyvämmin kuin ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Hän ehdottaa jutun lopussa jälkimmäiseen seuraavaa:

"Kansalaisten on nyt johdateltava vallanpitäjiä jämäkämpiin valintoihin."

Näinkö kävi koronakriisin torjunnassa? Vai miten kansalaiset valtaapitäviä johdattelivat jämäköihin valintoihin? Eikö hallitus kuunnellut asiantuntijoita ja tehnyt valintoja sen pohjalta?

Ovathan asiantuntijat kertoneet ilmastonmuutoksesta ja sen rinnakkaiskatastrofeistakin jo vuosikymmeniä. Varmasti hallitukset ovat heitäkin kuunnelleet.

"Kukaan ei voi ainakaan väittää, että lajikato, tulvat, polttavat helteet ja ilmastopakolaiset ovat tulossa yllätyksenä."

Missä siis jämäkät valinnat? Noudattaisivatko kansalaiset samalla tavalla näitä ohjeita, suosituksia ja rajoituksia?

Ehdotus vastaukseksi on tämä.

Koronakriisin uskotaan menevän ohi aikanaan. On helppoa ajatella, että muutanpa elämäntapaani vähäksi aikaa ja sitten voidaan taas palata normaaliin, kun virus on kadonnut. Se voi tuntua jopa ihan jännältä aluksi.

Epidemialla uskotaan olevan loppu. Mutta jos epidemian loppu venyisi tarpeeksi kauan, ihmisten kärsivällisyys vuorostaan loppuisi ja alkaisivat protestit, niin kuin joissain maissa on käynyt.

Ilmastokriisi ja muut viheliäiset ympäristökatastrofit sen sijaan eivät lopu muuttamalla elämäntapaa vain joksikin aikaa. Se tarkoittaisi vaatimusta pysyvään elämäntavan muutokseen. Jossain vaiheessa siinäkin kansalaisten kärsivällisyys loppuisi ja seuraisi kaaos, jota poliitikkoparat eivät enää saisi haltuun. Siksi vastuu jämäköistä valinnoista on meillä kansalaisilla.