Järjestöviha

A: Moro, mitä kuuluu?

B: Eipä tässä kurjuutta kummempaa.

A: Onks mieli maassa?

B: No, ei nyt sillee, mut kyl mua vähän ihmetyttää tää järjestöviha, joka velloo.

A: Ai kun Rydman ja persut haluis kiusata lisää kaikkia, jotka ei mielytä?

B: Joo, eihän yhdistyksistä suurin osa saa mitään valtion rahaa. Ja niiden toimesta ihmiset harrastaa, liikkuu ja kuluttaa kaikkee. Eli pitää taloudenki rattaita käynnis.

A: Eipä toi oo ollu pahemmin esillä. Mikähän siinä?

B: No, kun mennään ideologia edellä. Taloudesta viis. Ei se näitä kiinnosta. Kunhan pääsee kurmottamaan niitä, jotka on jotenkin erilaisia.

A: Se kun lisää kannatusta omissa.

B: Jep. Jotain pitää aina vihata. Ensin maahanmuuttajat, sit vihervassarit, sit homot ja nyt sit kaikki, jotka haluu tehdä jotain hyvää. Mihinköhän se loppuu?

A: Jos historiaa kattoo, nii aika lailla sil on paskane loppu. Meinaan omatkin on lopuks tähtäimessä ja sit myrkkykapseli omille lapsille ja kuula omaan kalloon.

B: Pitäisiköhä jonkun kertoo toi niille?

A: Pitäis tietty, mut menee toisest korvast sisään ja toisest ulos.

B: Mikäs sit auttais?

A: Pitäis alkaa puhuu näist jutuist oikeilla nimillä ja oikeilla käsitteillä.

B: Kukas sen tekis?

A: Aikalailla se olis median homma.

B: Eikä ne tee sitä.

A: Ei, ku tää kärjistys just on se, joka tekee rahaa.

B: Eli päin persettä mennään.

A: Joo, yritetään selvitä me.

B: Näin tehdään, moi.