Kasvun paikka

04.04.2020

Kansakunta on vetäytynyt eristyksiin koteihinsa. Tasavallan presidenttikin vetosi ihmisiä välttämään fyysistä läheisyyttä, mutta kehotti ylläpitämään henkistä läheisyyttä. No, joillekin ei ilmeisesti oikein sopinut sekään, koska perheväkivalta on lisääntynyt. Läheisyyden ja etäisyyden dynamiikka ihmissuhteissa joutuu koetukselle, jos sitä ei voi itse säädellä.

Harva on varmaan tullut ajatelleeksi, että henkisen läheisyyden vähentäminen voisikin olla hyvä juttu. Ei ole tänä päivänä oikein suosittu ajatus, kun kaikkialla toitotetaan sosiaalisten suhteiden merkistystä ihmisen hyvinvoinnille. Karanteeni voisi olla kuitenkin oiva paikka testata oman mielen mahdollisuuksia ja henkistä kasvua. Tottahan sitä voisi tehdä ilman epidemiaakin, mutta ehkä se juuri nyt antaisi tarvittavan potkun.

Yksinolo antaa nimittäin mahdollisuuden oman mielen tutkimiseen, kun häiritseviä tekijöitä on vähemmän. Se voisi paljastaa monenlaisia riippuvuuksia yksinjäämisen shokkitilassa. Minkälaisia tunteita se herättää? Mitä kaipaa eniten? Tuleeko esiin turhautumista, vihaakin? Millä keinoille yrittää päästä eroon epävarmuudesta ja siitä, että on menettänyt hallinnan tunteen? Kasvun paikka.

Yksi näistä keinoista välttää hallinnan tunteen menettämistä näkymättömän uhan edessä on projisoida se muihin. Tulee tarve nähdä joku muu, joka ei hallitse tilanteita. Alkaa syyllisten etsiminen ja someräksyttäminen. Kohteeksi kelpaavat tietysti ne tahot, joilla kuvitellaan olevan vastuu epidemian hillitsemisestä. Lähinnä terveysviranomaiset ja hallitus. Alkaa jatkuva rienaaminen suojavälineiden puuttumisesta, lentokenttäkatastrofeista ja väärien tietojen levittämisestä. Toimenpiteet on tehty aina väärään aikaan. Muualla tehdään paremmin. Todellisuuden taju katoaa ja faktat menettävät merkitystään. Kasvun sijasta tapahtuukin regressio.

Epidemian jälkeen varmaan tutkitaan paljon tätä ainutlaatuista ihmiskoetta ja eristäytymisen vaikutuksia. Toivoisi, että sosiologit ja psykologit tutkisivat myös yksinolemisen positiivisia puolia ja nimenomaan sen vaikutusta henkisen kasvun mahdollistajana. Voipi olla kuitenkin, että tulokset ovat laihat, kun shoppailu ja muu mielihyvämässäily pääsee taas vauhtiin.