Keinot vähissä
Chilessä on piru irti. Ihmisiä kuolee mellakoissa. Tehtaita sytytetään tuleen. Ulkonaliikkumiskielto julistettu. Mikä syynä? No, hallitus on korottanut julkisen liikenteen hintoja.
Equadorin hallitus pakenee pääkaupungista. Mellakoita ja levottomuuksia. Ainakin yksi ihminen kuollut. Mikä syynä? Polttaineen hinnankorotukset, joka heijastuu muihinkin hintoihin.
Ranskassa keltaliivit mellakoivat. Mikä syynä? Polttoaineen hinnankorotukset.
Siinäpä pohdittavaa meidänkin hallitukselle ja talousviisaille kun suunnittelevat taloudellisia ohjauskeinoja muuttamaan ihmisten käyttäytymistä.
Valtaapitävillä on periaatteessa kolme vaihtoehtoista keinoa ihmisten ohjaamiseen: taloudellinen ohjaus, sääntely ja valistus.
Kulutusverojen vaikutus ihmisiin ei ole oikein tasapuolista, koska se riippuu paljon siitä paljonko sitä fyffeä kullakin on. Epäoikeudenmukaisuus saattaa siis ajaa ihmiset barrikaadeille. Kulutuksen määrästä riippuva progressiivinen vero toimisi paremmin, mutta mistä löytyisi rohkeutta sen esittämiseen? Suomessahan päätöksiä ohjaa myös gallupkyselyt, jotka latistavat rohkeuden tehdä radikaaleja muutoksia.
Ihmisten toimintaa rajoittavien lakien säätämistä vastustetaan, koska yksilönvapauden eetos on juurtunut vahvasti ihmisten mieliin. SääntöSuomi ei saa oikein kannatusta. Se kuulostaa sosialismilta.
Entä sitten valistus? Siihenkään ei taida oikein kukaan uskoa. Eikä se ole ihme kun ihmiset leiriytyvät kokoajan jyrkemmin omien ideologiensa taakse. Avainsanana on identiteettipolitiikka. Koetappa murtaa se ja saada kansa yhtenäisesti toimimaan yhteiseksi hyväksi.
Kansaa jakaa myös tietynlainen sivistysraja. Osa ihmisistä on avarakatseisia ja joustavia ajattelultaan. Heille on helpompi kertoa uusistakin asioista, jotka vaatisivat muutosta kehittyäkseen. Vaikka se ei katso ikää, voi hyvinkin olla, että heitä on enemmän nuorissa ja koulutetuissa. Voipa jopa olla niin, että valistustoimet heille ovat tarpeettomia, koska seuraavat aikaansa ja omaksuvat uudet asiat muutenkin helpommin.
Sitten on tämä toinen osa ihmisiä, jotka ovat umpimielisiä, epäluuloisia ja ennakkoluuloisia. Vaikka heitä on myös kaikissa ikäryhmissä, niin suurin osa lienee vanhempia ja vähemmän koulutettuja. Näyttäisi olevan aika syvällä yhteiskunnassa kun tätäkin uutista lukee.
Valistus ei siis suoraan oikein toimi, koska osalle se on tarpeetonta ja osalle ei mene muutenkaan läpi. Pitää siis vain olla kärsivällinen ja odottaa kunnes aika korjaa noiden ryhmien painosuhteet. Toivottavasti aika riittää.